Suomalainen kuluttaa ulkomaiden vettä

Koko Suomen vesijalanjälki on 7 326 miljardia litraa vuodessa. Tämä vastaa 1 414 kuutiometrin vuosittaista tai 3 878 litran päivittäistä kulutusta jokaista suomalaista kohti, mikä on hiukan globaalia keskiarvoa (1 358 m3/vuosi/asukas) suurempi. Runsaiden vesivarojen Suomessa kulutuksen vesijalanjäljestä lähes puolet (47 prosenttia) tulee ulkomailta. Maataloustuotteiden tuotanto ja kulutus muodostavat pääosan 82 % Suomen vesijalanjäljestä. Teollisesti valmistettujen kulutushyödykkeiden osuus Suomen vesijalanjäljestä on 15 prosenttia. Kotitalouksien vedenkulutus esimerkiksi peseytymiseen, ruoanlaittoon ja WC:n huuhteluun vastaa 3 prosenttia kokonaisuudesta.
Suomessa 187 888 järveä. Pohjois-Savon järvipinta-alasta lähes 90 % on säilynyt hyvänä tai jopa erinomaisena. Lukumääräisesti tarkasteltuna on maakunnan järvistä viidesosan arvioitu olevan ekologiselta tilaltaan heikentyneitä. Virtavesistä puolestaan noin kolmasosa on tilaltaan heikentyneitä. Ekologinen tila kuvaa ihmistoiminnan aiheuttamaa vesien muuttuneisuutta. Valuma-alueilta peräisin oleva rehevöittävä ravinnekuormitus heikentää järvien ja jokien tilaa. Säännöstelyllä ja vesistörakentamisella on vaikutusta vesieliöstön luontaisten elinympäristöjen vähentymisen kautta. Paikallisesti myös haitallisten aineiden, kuten raskasmetallien, kertyminen järven pohjakerrostumiin heikentää eliöstön elinolosuhteita.

Tiesitkö, että

  • naudanlihan kasvatus kuluttaa 15 400 l vettä/ kg
  • broilerinlihan kasvatus kuluttaa 4 500 l vettä/kg
  • perunan kasvatus kuluttaa vettä 287 l/ kg
  • jätevettä syntyy Suomessa vuosittain noin 500 milj, m3/ vuosi
  • jätevesi sisältää typpeä, fosforia ja orgaanista ainetta, joilla on vesistöjä rehevöittävä vaikutus