Tag: kiertotalous

Kuopion kierrätysaste selvillä – lajittelumahdollisuuksia parannetaan

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , ,

Kotitalouksien tuottamasta jätemäärästä ja kierrätysinnosta on saatu uutta tietoa. Kuopio on mukana Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti.

 Selvityksessä mukana olleilla kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia.  Vuonna 2016 kotitalousjätettä syntyi keskimäärin 344 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli vajaat 50 prosenttia.

Kuntaseuduilla erilaisia vahvuuksia

Kuntaseutuja ei voida suoraan vertailla keskenään, sillä eri alueilla jätteitä koskeva tietopohja vaihtelee. Joillakin alueilla laskenta oli tarkempaa, koska jätteenkeräyksestä oli kattavammat tiedot. Kotitalousjätteen määrä ja kierrätysaste laskettiin jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueiden rajaamille kuntaseuduille, koska kuntakohtaista tietoa ei ole saatavilla.

Seurannassa mukana olleista kuntaseuduista kierrätysaste oli korkein Kuopion seudulla. Kierrätysaste nousi eniten Lappeenrannassa. Kotitalousjätteen määrä taas oli pienin Joensuun seudulla.

Kotitalousjätteillä tarkoitetaan ihmisten kotioloissa tuottamia jätteitä kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. Yhdyskuntajäte sisältää sekä yritysten, laitosten että kotitalouksien jätteet.

Kuopiossa jätteiden lajittelu entistä edullisempaa

Jätteiden lajittelu on vuoden alusta alkaen yhä kannattavampaa kuntalaisille. Savo-Pielisen jätelautakunnan juuri päivittämän jätetaksan mukaan hyötyjätteiden erilliskeräys halpenee merkittävästi vuoden alusta alkaen.

”Jätetaksa kannustaa nyt lajittelemaan entistä paremmin”, iloitsee Savo-Pielisen jätelautakunnan vs. suunnittelija Mirkka Koljonen.

Myös alueen kunnallisia jätehuoltomääräyksiä päivitetään parhaillaan. Tärkein tuleva muutos on, että muovi- ja lasipakkausten sekä metallin erilliskeräys laajenisi vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöille. Näin ollen yhä useampi taloyhtiön asukas voi lajitella jätteensä vieläkin paremmin omalla kiinteistöllä.

”Jätekukko on varautunut antamaan tulevana vuonna myös jätekatosneuvontaa, jotta kaikki tarvittavat jäteastiat saadaan mahtumaan kiinteistöille”, kertoo Jätekukon palvelupäällikkö Kati Malinen.

Kuopion kaupunki on sitoutunut valtakunnallisen jätesuunnitelman kierrätystavoitteisiin: kaupungissa kierrätetään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä ja hyödynnetään materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Kuopio on sitoutunut vähentämään jätemäärää. Pitkän tähtäimen tavoitteena olla jätteetön viimeistään vuonna 2050. Tavoitteisiin pääseminen tarkoittaa kiertotalouteen siirtymistä, jossa materiaali kiertää uudelleen.

Kierrätystavoitteet kiristyvät

Euroopan unioni on tiukentanut kierrätystavoitteita. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia.

Kunnat ovat vastuussa kotitalousjätteiden jätehuollon järjestämisestä lukuun ottamatta pakkausjätteitä. Kunnat voivat vaikuttaa moniin EU:n Suomelle ehdottamiin ohjauskeinoihin. Näitä ovat esimerkiksi erilliskeräyksen tehostaminen ja yhdyskuntajätteen alueelliset tai kunnalliset kierrätysvelvoitteet.

Lisätietoja:

Palvelupäällikkö Kati Malinen, Jätekukko Oy, puh. puh. 044 368 0152, [email protected]

Vs. suunnittelija Mirkka Koljonen, Savo-Pielisen jätelautakunta, puh. 044 718 5065 [email protected]

Tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 029 525 1376, [email protected]

Projektivastaava Minna Kuuluvainen, Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa – KierRe-hanke, puh. 044 718 2148, [email protected]

 

Nopeat kiertotalouden kokeilut päätökseen

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , , , ,

Nopeat kiertotalouden kokeilut on nyt saatettu päätökseen. Kokeilupaikkakuntina toimivat Kuopio, Siinlinjärvi ja Varkaus. Nopeissa kokeiluissa tuotetta, palveluaihiota tai toimintamallia kokeiltiin käyttäjien kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oikeassa käyttöympäristössä. Kokeilut olivat käynnissä huhti-lokakuun välisenä aikana. Tuloksista ja kokeiluista voit lukea lisää täältä. 

 

Seminaari Iisalmessa 9.10.2018

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , ,

KUTSU: UUSIUTUVAN ENERGIAN JA KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET IISALMESSA

Tervetuloa kuulemaan tuloksia uusiutuvan energian kuntakatselmuksesta sekä esiselvityksestä Iisalmen seudun kiertotalouspotentiaaliin liittyen!

Aika: Tiistai 9.10.2018, klo 13.00 – 15.30
Paikka: Iisalmi-sali, Luma-keskus (Savonkatu 5), Iisalmi

Ohjelma
13.00 – 13.05  Tilaisuuden avaus
13.05 – 13.50  Iisalmen alueen kiertotalouspotentiaali (Joonas Hokkanen, Ramboll Finland Oy)
13.50 – 14.00  Kysymyksiä ja keskustelua
14.00 – 14.30  Kahvi
14.30 – 15.15   Tuloksia uusiutuvan energian kuntakatselmuksesta (Jukka Jalovaara, Ramboll Finland Oy)
15.15 – 15.30   Kysymyksiä ja keskustelua

Ohjelma/kutsu pdf-muodossa

Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan pe 5.10.2018 mennessä oheisen linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/S/7BC1DD84D771B687

Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa olivat tavoitteena Iisalmen alueen energiataseen sekä uusiutuvan energian hyödyntämispotentiaalin selvittäminen. Katselmuksessa on koottu perustiedot Iisalmesta ja kartoitettu Iisalmen alueen energiantuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseet sekä arvioitu käytettävissä olevat uusiutuvan energian varat. Lisäksi Soinlahden bioteolllisuuslaakson, Kankaan ja Marjahaan alueille on laadittu aurinkoenergiakartat sekä selvitetty alueille soveltuvia energiaratkaisuja (kuten maalämpö, aurinkovoima ja energian varastointi). Katselmuksen on toteuttanut Ramboll Finland Oy.

Iisalmen seudun kiertotalouspotentiaalin esiselvityksen toteutti Ramboll Finland Oy. Esiselvityksessä oli tavoitteena löytää vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Millä osa-alueilla kiertotalouden vaikuttavuus on kaikista suurin ja minkälaista taloudellista lisäarvoa kiertotaloudella voidaan saavuttaa, sekä
  • Millaiset painopisteet Iisalmen tulisi valita resurssiviisauden ja kiertotalouden tavoitteita ja toimenpiteitä asettaessaan (huomioiden seudun elinkeinorakenne, yritykset, tutkimustoiminta, jne.).

Selvitykset on tehty osana käynnissä olevaa Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa (KierRe) -hanketta. KierRe -hankkeen toteuttajina ovat Iisalmen ja Kuopion kaupungit, Joroisten ja Siilinjärven kunnat, Navitas Kehitys Oy sekä ProAgria Pohjois-Savo. Hanketta rahoittavat toteuttajien lisäksi Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon kehittämisrahasto.

Lisätiedot

Mari Turunen
Projektivastaava, KierRe -hanke

Iisalmen kaupunki
040 584 0803, mari.turunen(a)iisalmi.fi

Iisalmen ja Kuopion rakennushankkeita mukana kiertotalouden kiihdyttämössä

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , ,

 

Suomen ympäristökeskus SYKE antaa vuosien 2018-2019 aikana sparrausapua Iisalmen ja Kuopion rakennushankkeille. Sparrauksen aikana SYKEn asiantuntijat arvioivat ehdotettujen hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalousmahdollisuuksia, vaikuttavuutta ja skaalautuvuutta.

Iisalmen kohde on uusi uimahalli, jonka suunnittelu alkaa vuonna 2019 ja rakentaminen vuonna 2020. Uuden uimahallin odotettu kävijämäärä vuodessa on noin 185 000 asiakasta, halli tulee palvelemaan Iisalmen lisäksi seudullisesti erityisesti Ylä-Savon aluetta. Uimahalli suunnitellaan rakenteiltaan ja tekniikaltaan taloudelliseksi, esimerkiksi ilmanvaihdon ja valaistuksen huollettavuus ja säädettävyys ovat tärkeitä tekijöitä käyttökustannusten ja käyttäjäkokemuksen kannalta. Uusiutuvan energian, kuten maalämmön ja aurinkoenergian käytön mahdollisuudet, huomioidaan suunnittelussa. Lämmönkulutuksen pienentäminen on uimahallin keskeinen ympäristötavoite ja myös vedenkulutusta pyritään vähentämään.

Kuopiosta mukana arvioinnissa ja sparrauksessa ovat Kuikkalammen päiväkoti ja Läntisen maaseutualueen lähipalvelukeskus. Kuikkalammen päiväkoti sijaitsee Kuopion Saaristokaupungissa. Rakennuksessa tullaan hyödyntämään aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Läntisen maaseutualueen lähipalvelukeskus on tavoitteena toteuttaa hirsirakenteisena, jossa hyödynnetään maalämpöä. Rakennukseen on tarkoituksena rakentaa tilat päivähoidon, esiopetuksen ja koulutoiminnan lisäksi myös muulle vapaa-ajan käytölle.

Vertaistukea ja sparrausta annetaan yhteensä 10 hankkeelle ympäri Suomea. Kohteista löytyy tarkemmat esittelyt Kiertotalouskiihdyttämön sivuilta. Sparraushankkeen keskeiset teema-alueet ovat: 1) älykäs rakentaminen ja infrastruktuuri, 2) kestävä liikkuminen ja logistiikka sekä 3) kestävät ruokajärjestelmät. Sparraushanketta rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja se liittyy laajempaan Vähähiilisyys-kiertotalouskiihdyttämö -hankekokonaisuuteen.

Lisätietoja:

Mari Turunen                                                                                             Minna Kuuluvainen
KierRe-hanke, Iisalmi                                                                            KierRe-hanke, Kuopio
mari.turunen(a)iisalmi.fi                                                                      minna.kuuluvainen(a)kuopio.fi
puh. 040 584 0803                                                                                 puh. 044 718 2148

Kiertotalouskiihdyttämö
http://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Tyokalut/Julkiset_hankinnat/Kiertotalouskiihdyttamo

KierRe-hanke
www.kierre.info

 

Lisää kuntia mukaan resurssiviisaustyöhön Pohjois-Savossa

Laura Leppänen Ajankohtaista, Arkisto Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Pohjois-Savossa on toteutettu Kuopion, Iisalmen, Varkauden ja ProAgrian voimin kestävän kehityksen edistämisen hanketta loppuvuodesta 2016 alkaen. Kiertotalouden ja resurssiviisauden kehittäminen Pohjois-Savossa (KierRe) -hankkeen tavoitteena on vähentää kuntien kasvihuonekaasupäästöjä, tehostaa energian käyttöä sekä lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Lisäksi tavoitteena on edistää sähkö- ja kaasuautoilua, julkisen liikenteen käyttöä sekä pyöräilyä. Kunnissa on havahduttu myös ruokahävikin syntymisen ehkäisyyn sekä kestäviin ja vastuullisiin hankintoihin.

Pohjois-Savossa uusina kuntina resurssiviisaustyöhön lähtevät mukaan Siilinjärvi ja Joroinen. Samalla hankkeen toteutusaikaa jatkettiin vuoden 2019 syyskuun loppuun. Samalla hankkeen rahoittaja Pohjois-Savon Liitto (EAKR) myönsi toteutukseen lisää resursseja. Viestintä on tunnistettu erityisen tärkeäksi ja viestinnästä vastaa jatkossa projektiassistentti Tiina Hallenberg.

Joroisissa projektivastaavana on aloittanut Jaakko Lappalainen. Joroisissa kuten muissakin hankkeessa mukana olevissa kunnissa laaditaan kunnalle oma resurssiviisausohjelma, joka toimii tulevaisuudessa toimintasuunnitelmana kohti resurssiviisautta ja kiertotalouden edistämistä. Erityisiä painopistealueita Joroisissa on biokaasu, vaihtoehtoiset lämmitys- ja energiamuodot kiinteistöissä, energiakatselmukset ja energiatehokkuuden ratkaisut, vaihtoehtoiset liikkumisen muodot ja kevyenliikenteen lisääminen. Kuntalaisten neuvonta ja opastus on myös tärkeässä roolissa.

Siilinjärvelle resurssiviisaustyö saadaan käyntiin syyskuussa. Siilinjärvellä hankkeen painopisteet ovat resurssiviisausohjelman lisäksi kiinteistöjen ja infran energiatehokkuus, julkisen ruokapalvelun hävikki, vaihtoehtoisten energiamuotojen selvittäminen kunnan kiinteistöissä, jätteiden kierrätyksen uudet mahdollisuudet, ympäristövastuulliset hankinnat, julkisen liikenteen parantaminen yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa sekä maatilakohtaiset biokaasulaitokset.

 

Kuopio sitoutuu kunnianhimoisiin kiertotaloustavoitteisiin

Minna Kuuluvainen Ajankohtaista Avainsanat: ,

Kuopio on valittu yhdeksän muun kunnan kanssa kiertotalouden edelläkävijäkuntien verkostoon. Kymmenen suomalaista kuntaa, Kuopio, Ii, Jyväskylä, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vantaa ovat sitoutuneet edistämään kunnianhimoisesti ja konkreettisesti kiertotaloutta alueellaan. Ensimmäisenä kuntaverkostona ne aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet kierrättämällä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä, hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä sekä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle.

Kunnat edistävät itse valitsemillaan keinoilla alueensa kiertotaloutta. Ne käynnistävät uutta liiketoimintaa, aktivoivat alueensa asukkaita ja rakentavat uutta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

”Edelläkävijänä teemme suosituksia enemmän. Rakenteilla olevan Savilahden alueen tavoitteena on olla Euroopan kiinnostavin innovaatiokeskittymä, jossa haluamme luoda jotain ennennäkemätöntä myös kiertotaloudessa”, vs. kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen kertoo.

Suomen ympäristökeskus ja Motiva valitsivat edelläkävijät parinkymmenen hakijakunnan joukosta. Valintaan vaikuttivat kuntien hakuvaiheessa tekemät sitoumukset sekä tähän saakka toteutetut toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.

”Kuntien suunnitelmat ovat jopa maailman mittakaavassa kunnianhimoisia. Suunnitteilla on muun muassa jalometallien talteenottoa elektroniikkaromusta, metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä betonin korvaajana, bioteollisuuspuisto ja kiertotalousklusteri, kaatopaikan muuttaminen uusiutuvan energian tuotantoalueeksi sekä älykkään ja vähähiilisen infran rakentamista. Moni kunta haluaa myös asukkaat mukaan kiertotaloutta kehittämään”, ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Kiertotalouden palvelukeskus tukee verkoston työtä

Edelläkävijäkuntien verkoston valinta on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa ”Circwaste – Kohti kiertotaloutta” -hanketta.  EU Life -ohjelmaan kuuluvan seitsenvuotisen hankkeen budjetti on lähes 19 miljoonaa euroa. Sen tavoitteena on edistää kiertotaloutta käytännön toimenpitein rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa, elintarvikeketjussa ja kotitalouksissa.

Kuntaverkosto saa asiantuntijoiden palveluita ja tukea Suomen ympäristökeskuksen ja Motivan pyörittämästä Kiertotalouden palvelukeskuksesta. Lisäksi palvelukeskus seuraa kuntien edistymistä erilaisin mittarein. Kunnat pyrkivät verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa ja viestimään laajasti kiertotalouden edistämiseksi.

 

 Lisätietoja:

ympäristöjohtaja
Tanja Leppänen, puh. 044 718 2141
[email protected]

projektivastaava
Minna Kuuluvainen, puh. 044 718 2148
[email protected]