Tag: auto

Vaihtoehtoista liikkumista ja vihreitä pyöräteitä

Laura Leppänen Ajankohtaista, Arkisto Avainsanat: , , , , , ,

Hallituksen ja eduskunnan aiemmin hyväksymä tavoite on saada Suomen teille 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä siksi, että liikenteen päästöjä tulisi vähentää vuoteen 2030 mennessä 3,6 miljoonan tonnin edestä. Ei siis mikään pieni tavoite. Mitä tähän voi tehdä tavallinen kuluttaja, joka käyttää autoa työmatkaan, harrastuksiin pääsemiseksi, kaupassa käyntiin ja itse asiassa ihan kaikkeen asiointiin?

Eihän kaupunkilainen edes tarvitse autoa. Joukkoliikenne liikuttaa ihmisiä vähäpäästöisesti. On sähkö- ja kaasubusseja sekä ratikoita. Haja-asutusalueella ja pikkukaupungeissa asuvat eivät tarvitse mitään julkista liikennettä, kun muuttoliike ajaa ihmiset yhä suurempiin ja harvempiin kaupunkikeskuksiin. Naapurin kanssa vaan kimppakyytiä harrastamaan niin ei tarvitse hankkia omaa autoa. Yhteiskäyttöauto voisi olla mukavampi, niin ei tarvitse naapurin kanssa jutustella matkaa tehdessä. Lainaa vain autoa maksua vastaan ja palauttaa takaisin sovittuun paikkaan. Jos kahvia vähän läikkyy penkeille, ei se haittaa, kun ei kerro kenellekään.

Tietysti liikkumista voisi tehdä enemmän polkupyörällä tai jos pyöräily tuntuu liian raskaalta, voisi hankkia sähköpyörän. Sähköpyörällä ylämäet menevät kevyesti eikä aamulla tarvitse ottaa hikeä pintaan työmatkaa kulkiessa. Mitenkä sitten lapset, koirat ja kissat sekä kauppakassit kuljetetaan? No ratkaisuna on tietysti sähköinen tavarapyörä! Tavarapyörät ovat jokapäiväisessä käytössä esim. Aasiassa tai vaikkapa Hollannissa. Suomen oloihin ja ”laiskoille” urbaani-ihmisille ratkaisu voisi olla sähköinen tavarapyörä. Pyörän edessä olevaan laatikkoon vain lapset ja kauppakassit sulassa sovussa. Sähkömoottori avustaa mukavasti, ettei pyörä juutu ylämäkeen tai loskaan.

Mutta ihan oikeasti. Pyöräilyn lisääminen ja edistäminen olisi järkevää. Se lisää hyvinvointia ja vähentää liikenteen aiheuttamia päästöjä. Miksei Pohjois-Savon kunnissa ja kaupungeissa voisi olla enemmän hyvällä kunnossapidolla olevia pyöräilykatuja/ -reittejä. Reitit olisivat olemassa olevia kevyenliikenteenväyliä, joista osa voitaisiin erottaa pyöräilylle esim. maalaamalla. Kadut pidettäisiin hyvässä asfaltissa ja talvella hyvin aurattuna ja hiekoitettuna. Kunnat panostaisivat työ- ja koululaisliikenteen turvallisille pääväylille. Luodaan vihreän liikkumisen brändi ja maalataan kadut vihreäksi. ”Vihreä Pohjois-Savo edistää pyöräilyä.” Brändi on syntynyt! Edistetään autotonta ja päästötöntä liikkumista melko pienillä toimilla. Haastetaan kuntien henkilöstöä ja kunnissa olevien yritysten henkilökuntaa taittamaan työmatkat polkupyörällä tai kävellen ja luodaan siihen oikeasti mahdollisuus ja varteenotettava vaihtoehto. Ottaisi joku kopin ajatuksesta?

Sähköautoilun haasteet ja mahdollisuudet

Laura Leppänen Ajankohtaista, Arkisto Avainsanat: , , , ,

Kyllä, kannatan sähköautoilua
Vuosi sitten päädyin siirtymään sähköautoilijaksi. Tavoite oli saada verkosta ladattava täyssähköauto, johon voi asentaa vetokoukun ja mielellään nelivetoinen. Autoksi valikoitui Mitsubishi Outlander PHEV.
Sähköautoilu ei ole uusi keksintö. Vuonna 1899 belgialainen Camille Jenatzyn rikkoi Le Jamais Contente -sähköautolla 100 km/h haamurajan. Polttomoottorien lisenssivalmistuksen monistettavuus ja kaupallinen helppous voitti sähköauton kehitystyön, joka oli totta kai hidasta (on vieläkin). Fordin T-malli ja sen massavalmistus ja syttyneet sodat sinetöivät kehityksen. Tosin Fordilla ja Edisonilla oli yhteinen tavoite sähköautoille, mutta hanke kaatui persoonien keskinäiseen riitelyyn. Lisää historiasta voi lukea esimerkiksi http://www.internalcombustionbook.com/Chapter1.php. Eli nykyinen sähköauto on alkuperäisen autoilun toinen tuleminen, joka on alkamassa.

Ensimmäiseksi täytyy todeta että sähköautoilu on miinoitettu täyteen lyhenteitä. Esimerkiksi; PHEV= Plugin hybrid electric vehicle, eli sähköverkosta ladattava myös useinmiten bensamoottorilla täydennetty kulkuneuvo. BEV=Battery Electric vehicle= täyssähköauto, sähköenergia varastoituna akkuun. EV= Electric vehicle, yleisnimitys, HEV= Hybrid… ei minun laskuissa sähköauto ollenkaan, usein kuitenkin on jarrutusenergian talteenotto (regeneratiivinen jarrutus) ja laturin kautta akkujen ylläpito.

Sähköautoilijan pitäisi toki päästä lataamaan sähköauto joka paikassa missä liikkuu. Tämän asian helpottamiseksi Suomeen perustettiin 2013 Liikennevirta(.fi) Oy, jonka tehtävänä on luoda palvelut energiayhtiöille yhteistyöllä. Luoda ikään kuin latauksen ”otto-automaatit” Suomeen. Sain kunnian olla perustamassa yhtiötä, joka on edelleen lupaava start-up. Tarkennetaan että Savon Voima Oyj ei ole osakkaana yhtiössä. Latauspisteille on luotu oma APPS:i ”VIRTA.”, joka näyttää varaustilanteen reaaliajassa, käynnistää ja lopettaa latauksen sekä mm. voi varata latauspisteen.
No, jotta asia vielä monimutkaistuisi, latausstandardeja on eri maanosissa ainakin neljä. Tyypin 1 liitintä käytetään yhdysvaltalaisissa ja japanilaisissa ladattavissa ajoneuvoissa. Liitin mahdollistaa yksivaiheinen virransyötön 80 ampeeriin saakka. Yleisesti käytössä 16 A saakka. Tyypillisesti kyseessä on vaihtovirtalataus, jossa laturi on autossa. Autossa sijaitseva akuston laturi määrittelee kuinka suurella virralla sitä voi ladata. Tyypin 2 liitintä käytetään eurooppalaisissa ladattavissa ajoneuvoissa. Se on standardi julkisissa latauspisteissä Suomessa ja muualla Euroopassa. Liitin mahdollistaa kolmivaiheisen virransyötön aina 63 ampeeriin saakka. Yleisesti käytössä 32 A saakka.

Jos haluaa pikalatauksen, onnistuu se pikalataus CHAdeMO-standardin mukaisella pistokkeella esimerkiksi Pitkälahdessa kilpailijan villillä latausasemalla. Lataus tapahtuu tasavirralla ja latausteho voi olla 50 kW.​ CCS, eli Combined Charging System (lempinimeltä Combo) -pikalatausstandardi mahdollistaa 50 kW pikalatauksen. Tämä tarkoittaa sähköauton latausaikana n. 30 minuuttia.
CHAdeMo tarkoittaa japaniksi ”pieni teehetki”, jokainen tietää että japanilainen teehetki kestää rauhallisuudessaan ikuisuuksia, joten standardin nimeäjällä on ollut hieman omituisempi huumorintaju. Nissan, Peugeot, Mitsubishi, Kia ja Tesla adapterilla käyttävät tätä. Lataukset voikin jaotella hitaaseen lataukseen (yli 8h) esim kotona, asiointilataukseen (2-4h) esim. kaupalla, kirjastolla, ostoskeskuksissa ja nopeaan lataukseen (0,5-1h) esim ruokaloiden yhteydessä, huoltoasemilla. Olemme huomanneet että Savo on sähköautoilussa tyhjä aukko Suomessa, täällä ei paljoa julkisesti latailla, eikä ole siksi sähköautoja – tai toisin päin.

Käytännössä käytökseni on muuttunut puhtaampaan ja turvallisempaan autoilun suuntaan.
Suomalaisista n 90% ajaa alle 30 km ajoja päivittäin. Yksityisautot ovat pysäköityinä keskimäärin n 20h / vrk. Edellytykset ainakin kaupunki- ja kakkosautoksi lienevät olemassa. Verotus ei riittävästi suosi käytännössä sähköautoilua Suomessa. Toisin on maailmalla, Norjassa on n 100 000 kpl sähköautoa. USA, Kiina ja Japani ovat isoimmat absoluuttisessa määrässä. Maailmalla sähköautoilua edistää ennen kaikkea terveysvaikutusten (pienhiukkaset, melu) eliminointi, ei välttämättä päästövähennykset. Uusi vähäpäästöinen diesel- tai bensa-auto tuottaa n. 140g/km CO2, Nordpoolin keskituotannolla sähköauton sähköntuotannon päästöt olisivat n. 19g/km. Kaikki yhtiöt kilvan julkistavat uusia malleja. Kun latailee ahkerasti ja ajaa sopivaa matkaa, pääsee vähäisellä kulutuksella, minulla esimerkiksi suurin osa vuodesta on esimerkiksi 0.0-0.8l/100km. Oma ajokäytös muuttui kieltämättä nopeasti. Teen ajaessa kaikkeni, ettei menisi bensaa. Ajan alinopeutta, jarrutan generaattorilla (kätevästi ratin takaa etusormilla) ja lataan aina kun voin. Harmittaa kun matka-ajo vie bensaa. Sähköauton kiihtyvyys ja ”kuminauhaefektin” puuttuminen tuo mukavan fiilingin autoiluun. Ja kojetaulussa riittää seurattavaa.

Haasteet
Kotilataus sujui ongelmitta, kunnes alkoivat pakkaset. -25c ulkolämpötilassa autonlataus poltti ensin pääsulakkeen mökiltä. Kun en kerralla uskonut, samoin sähkölämmitteisestä omakotitalosta klo 22. Molemmissa tapauksissa lataus oli oman 16A sulakkeen takaa, Mitsun ohjeet kertovat että auto käyttää 6-8A kuormaa, eli tarvitsee alle 2kW tehoa… kummassakin tapauksessa – pitäisi riittää sulakkeille. No missä vika? Tutkimuksen jälkeen selvisi että yksinkertaisesti nousujohtojen pääsulakkeen taakse ei asentaja ole osannut huomioida jakoa kaikille kolmelle pääsulakkeelle tasaisesti. Vaan kuormia on ohjattu yhden sulakkeen taakse. Löysin sen sulakkeen. Kahdesti. Näin. Olisihan minun pitänyt tietää. Niinpä. Uusi tekniikka tuo uudet haasteet. Tiettyjä palveluita on syytä syntyä tämän ilmiön myötä, jotta siirtyminen on helppoa ja turvallista.

Toinen pakkasten tuoma ominaisuus on ainakin tässä autossa sellainen että sähköauto muuttuu bensa-autoksi kun lämpötila laskee alle -15C. Regeneroivat (talteenotto) jarrut eivät kerää energiaa, moottori käy kun lämmittää ajotilaa ja akkuja säästellään, sähköajo vähenee. Kulutus 9l/100km. Tankilla piti käydä tiheään, 500 km jälkeen. Kesällä riittää parhaimmillaan 1400 km bensan tankkausväliksi, alla useita 0l/100km pätkiä. Toimintasäde tässä autossa siis on bensan kanssa on n.600km. Pelkällä sähköllä kesällä 40-50 km, kylmässä puolet siitä. Sinänsä sähkö ei kylmästä piittaa, toki haastaa akun, hytin lämmittämisen, kitka kasvaa kuten muutenkin autoissa.

Huolimatta näistä sattumuksista, takaisin vanhaan tekniikkaan en enää vaihda.

Savon Voiman tiekartta
Sähköautot tulevat – arvailemme että laajemmin jossain vaiheessa 2020 jälkeen. Ilmiö on riippuvainen politiikasta (autoverotus, kannustimet). Sähköautot yleistynevät ensin kaupunki- tai 2. autoiksi. Pitkän ajan hanke tämä edelleen on, Suomen hallituksen luoma visio on hieno ja kannatettava.

Savon Voima on määritellyt latauspisteiden ensivaiheen ja ”käytävän” Pohjois-Savoon liikkumista varten. Samalla tarkastelemme myös sähköverkon kannalta asiaa, lataus kun vaatii ison tehon ja vähän energiaa. Keskustelemme parhaillaan alueen toimijoiden kanssa pisteiden tarpeesta ja halusta, yhteistyömallista ja mahdollisesta pilottilatauspisteiden toteutuksesta. Näemme, että tämä uutuus toteutuessaan kasvattaa myös vanhoja tuotteitamme, sähkönjakelua ja –myyntiä sekä helpottaa asiakkaiden elämää ja parantaa energiatehokkuutta. Tongimme haasteet esille. Puhdas liikenne istuu suoraan Savon Voiman strategiaan, jossa tavoittelemme parempaa ja puhtaampaa maailmaa omilla palveluillamme. Energian ja informaation innovatiivisella yhdistämisellä.

Mikäli sähköautoilu kiinnostaa ja haluat pilotoida tulevia palveluita, Savon Voiman sähköautoilun projektipäällikkö [email protected] auttaa kysymyksissä

Terveisin Arto Sutinen
konsernin toimitusjohtaja Savon Voima Oyj