Maatilojen kannalta lantaekosysteemistä  on seuraavanlaisia hyötyjä

    • Kun lietelannasta voidaan erottaa noin 2/3 kolmasosaa lähes puhtaana vetenä pois, niin peltoon levitettävät määrät vähenevät noin 1/3 osaan. Tämä alentaa lannan logistiikan (varastointi, kuljetus ja levitys) kustannuksia.
    • Kun lanta fraktioidaan lannoitejakeiksi, voidaan fosforipitoinen kuivajae levittää pellolle nurmea perustettaessa tai esim. uudismaille, joissa maan fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuudet ovat alahaisia. Koska nestetiivisteen (konsentraatin) sisältämä typpi on vesiliukoista, voidaan typpi (N) ja kalium (K) pitoinen tiiviste levittää nurmelle pintalevityksenä vaikka suoraan kasvustoon.
    • Tiivisteen levitysmäärät ovat alle 10 kuutiota kerrallaan. Tiivisteen typpipitoisuudesta ei vielä ole tarkkaa tietoa, mutta se todennäköisesti vaihtelee 6-10 % välillä. Tämän johdosta levityskalusto voi olla huomattavasti kevyempää. Todennäköisesti sopiva leivityskalusto on nykyisen lietteen levityskaluston ja kasvinsuojeluruiskun välimuoto. Kuivajakeen levityksessä käytetään normaalia kuivalannan levityskalustoa.
    • Kevyempi levityskalusto vähentää peltojen tiivistymistä, jolla on vaikutus satotasoon.
    • Monelle maitotilalle merkittävin hyöty lantaekosysteemistä on välillinen. Kun karjatilan lanta viedään prosessoitavaksi ja vastaavasti tila saa takaisin lannoitejakeita, ei näillä tiloilla ole enää levitettävää lietelantaa. Maataloushallinnon asettama lannan levitysalavaatimus poistunee. Tämä mahdollistaa sen, että säilörehunsatomääriä voidaan nostaa määrätietoisesti ylöspäin hyvillä pelloilla.
      Kaukana olevista ja huonokuntoista peltolohkoista voidaan luopua tai alentaa niiden viljelytasoa.   Hyvänä satovuonna mäiltä pelloilta korjataan esim. vain yksi nurmisato.
    • Maidontuotannon lisäämistä suunnittelevat maatilat voivat tehdä tuotannon laajentamisen nykyistä pienemmällä peltoalavaatimuksella. Tarvittavan lietevaraston tarve pienenee, kun liete viedään säännöllisesti prosessoitavaksi biokaasulaitokselle.