Vähähiilinen liikkuminen

Hallitus on linjannut Suomen tavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä lisätä sähköautojen määrää 250 000 ja kaasuautojen määrä 50 000. Tavoite on tiukka, aikaa on 13 vuotta tavoitteen toteuttamiseen. Samaan aikaan on koko maahan luotava kattava sähköautojen ja kaasuautojen latausinfra. TEM:n kärkihankkeista yksi on sähköautojen latausinfran tukeminen 4, 8 miljoonalla eurolla vuosina 2017-2019. Investointituella on tarkoitus saada 800 julkista latauspistettä, joista 200 olisi pikalatauspisteitä. Gasum on asettanut tavoitteeksi 35 uuden julkisen kaasuntankkauspisteen rakentamisen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä Suomessa on 26 julkista kaasuntankkauspistettä.

Viisasta liikkumista on valita autoilun sijaan liikkumisvälineeksi julkiset kulkuvälineet tai taittaa lyhyet matkat jalan tai polkupyörällä.

Päivittäiset matkat Suomessa vuosina 2010-2011:

  • 2,89 matkaa/henkilö/vrk
  • matkan keskipituus 14,3 km/vrk
  • matkojen yhteispituus 41,4 km/vrk
  • liikkumiseen käytetty aika vuorokaudessa 1 h 5 min
  • yhteensä 5 150 miljoonaa matkaa vuodessa
  • matkan keskimääräinen kesto 23 min/matka

Liikenteellä on monia haittavaikutuksia sekä ihmisiin että ympäristöön. Vaikutukset ovat paikallisia, alueellisia ja maailmanlaajuisia. Tieliikenne aiheuttaa suurimman osan liikenteen haitoista. Liikenne vaikuttaa haitallisesti ilmastoon, ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Liikenteestä syntyy CO2-päästöjä, CO -päästöjä NOx -päästöjä, VOC-päästöjä ja hiukkasia.

Älykäs liikkuminen

Älyliikenteellä tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamista tieto- ja viestintätekniikan avulla. Älykkäillä ratkaisuilla kansalaisen on helpompi ja ennakoivampaa liikkua, valitsi hän sitten oman auton tai joukkoliikenteen. Joukkoliikenteen palvelun laatua voidaan parantaa ajantasaisella aikataulu- ja reittitiedoilla sekä paikannus- ja navigointisovellukset auttavat löytämään perille. Myös liikenneruuhkia voidaan osin välttää ajantasaisen liikenteen seurannan, tiedotuksen ja ohjauksen avulla. Älykästä liikennettä ollaan kehittämässä mm. Kuopiossa.

Yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä. Viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikenteestä. Päästöjä voidaan vähentää eheyttämällä yhdyskuntarakennetta, suosimalla autoista riippumatonta elämäntapaa, parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, kehittämällä ajoneuvo- ja polttoainetekniikkaa sekä rajoittamalla moottoriliikennettä esimerkiksi hinnoittelun keinoin. Mikään yksittäinen keino ei riitä, vaan kaikkia tarvitaan.

Kaupunkikohtainen yhdyskuntasuunnittelu ja maankäytön suunnittelu ovat ensiarvoisessa asemassa. Läpi kaupunkien kulkevat viherväylät parantavat kevyenliikkumisen mahdollisuuksia ja turvallisuutta. Älykäs liikenne yhdistettynä kevyenliikenteen parempaan huomioimiseen yhdyskuntarakenteen suunnittelussa luovat edellytyksiä vähähiiliselle liikkumiselle.

Tiesitkö, että

  • Vuonna 2016 Suomessa oli 5 717 sähkö-/ kaasu- tai hybridiautoa
  • Vuonna 2016 Suomen autokanta noin 3 miljoonaa autoa
  • Sähkö-/ kaasu- tai hybridiautoja on Suomen autokannasta alle 0,2 %
  • Hallituksen tavoite on, että Suomessa on vuoteen 2030 mennessä 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa
  • Liikenne aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 13 miljoonan tonnin CO2 -päästöt
  • Julkisia sähköautonlatauspisteitä on Suomessa noin 250 kpl, kaasun julkisia tankkauspisteitä 26 kpl
  • Liikenteen osuus on 25 % kaikista Suomessa tuotetuista kasvihuonekaasupäästöistä
  • Hajanainen yhdyskuntarakenne lisää liikkumista, samalla se lisää kasvihuonekaasupäästöjä