Resurssiviisaus

Resurssiviisaus tarkoittaa luonnonvarojen, energian, raaka-aineiden ja palveluiden järkevää ja viisasta käyttöä. Se on myös kykyä käyttää erilaisia resursseja harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Resurssiviisautta voidaan tarkastella energian tuotannon ja kulutuksen, liikkumisen ja yhdyskuntarakenteen, materiaalien ja kulutuksen, ravinnon tuotannon ja kulutuksen sekä puhtaan veden ja ympäristön kautta. Resurssiviisaus on resurssitehokkuutta kokonaisvaltaisempi käsite. Resurssitehokkuus pelkästään voi johtaa resurssien liialliseen käyttöön tai resurssien osaoptimointiin. Resurssiviisaan toiminnan tavoitteena on tuoda ihmisille lisää hyvinvointia vähentämällä samalla ihmisen toiminnasta syntyvää kuormitusta tai haittaa ympäristölle.

Resurssiviisaustyötä Suomessa tekevät kestävien kaupunkien ja kuntien verkosto Fisu (Finnish Sustainable Communities). Verkostoon kuuluu tällä hetkellä kahdeksan kuntaa: Forssa, Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Turku ja Vaasa. Resurssiviisauden toimintamallin avulla kaupungit ja kunnat pystyvät vähentämään ilmastopäästöjä. Samalla niille avautuu mahdollisuus vahvistaa aluetaloutta ja työllisyyttä, luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä parantaa asukkaiden hyvinvointia. Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja toimia ruohonjuuritasolla mm. liikkumisen valintojen, ruokahävikin sekä energiaratkaisujen osalla ympäristöä säästävästi. Katso resurssiviisauteen liittyvä tietopaketti tästä.

Kiertotalous

Kiertotalouden toimintamallin kautta voidaan pyrkiä ja päästään resurssiviisauteen. Kiertotaloudessa materiaalit kiertävät mahdollisimman pitkään ja tuotteille pyritään tuomaan lisäarvoa älykkäillä ratkaisuilla ja palveluita lisäämällä. Kiertotalous poikkeaa markkinalähtöisestä taloudellisesta ajattelusta, sillä se on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Näin materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa.

Kiertotaloudessa talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. Kiertotalouden toimintamalleihin kuuluvat muun muassa jätteen ja hukan minimointiin tähtäävä tuote- ja palvelusuunnittelu, jakaminen, leasing ja vuokraus, korjaaminen ja kunnostaminen, uudelleenkäyttö sekä kierrätys. Kuluttajien rooli on ratkaiseva matkalla kohti kiertotaloutta, joka tarjoaa yksilöille ja kotitalouksille keinoja maapallon kantokyvyn rajoissa pysymiseen. Kiertotalouden toimintamalli on valtava muutos, joka vaatii myös yrityksiltä muutosta asenteissa ja toimintatavoissa, käyttäjälähtöisyyttä ja uudenlaisia kumppanuuksia. Siirtyminen kohti kiertotaloutta vaatii myös yritysten ja kuluttajien toimintaympäristön kehittämistä. Toimintaympäristön kehittämisessä julkisilla toimijoilla on suuri merkitys ja vastuu.

Lisätietoa

Fisu-verkosto (Finnish Sustainable Communities)

HINKU -foorumi

Sitra: kiertotalous

Motiva – Asiantuntija energian ja materiaalien tehokkassa käytössä