Energian tuotanto ja kulutus

Euroopan komissio on asettanut Suomelle 39 % päästövähennystavoitteen ei-päästökauppasektorille vuoteen 2030 mennessä. Hallitus linjaa Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen kansallisella energia- ja ilmastostrategialla. Strategian tavoitteita ovat uusiutuvien energialähteiden edistäminen (liikenteessä ja kokonaisenergian loppukäytössä), energiaomavaraisuuden parantaminen, fossiilisen tuontiöljyn käytön puolittaminen ja kivihiilen käytöstä luopuminen. Uusia toimia tarvitaan erityisesti liikenteeseen ja kiinteistökohtaiseen lämmitykseen. Avainroolissa on fossiilisen öljyn korvaaminen biopolttoaineilla sekä sähköllä ja kaukolämmöllä, joiden päästöt kuuluvat kokonaisuudessaan päästökaupan piiriin. Fossiilisilla polttoaineilla tuotettiin Suomen energiankulutuksesta 39 % vuonna 2015. Uusiutuvien energiamuotojen osuus oli 33 %, loppuosa energiankulutuksestamme tuotetaan uusiutumattomilla tai erittäin hitaasti uusiutuvilla (turve) polttoaineilla.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2014 energian kokonaiskulutuksesta

Kuva 1. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 33 prosenttia vuonna 2014. Lähde: Energiatilasto 2015, Tilastokeskus.

Suomesta hiilineutraali yhteiskunta viimeistään vuonna 2045

Suomi tavoittelee 80–95 % päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukaan vuonna 2030 teillämme liikkuisi jo 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa ja samaan aikaan tieliikenteen polttoaineesta vähintään kolmannes olisi uusiutuvia polttoaineita. Kivihiilen energiakäytöstä aiotaan luopua ja öljyn käyttö puolitetaan. Kustannustehokkain tapa pienentää kasvihuonekaasupäästöjä on säästää energiaa ja lisätä energiatehokkuutta. Suuri potentiaali on myös uusiutuvassa energiassa.Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. Aalto- ja vuorovesienergian tuottaminen Suomessa ei ole nykytekniikalla kannattavaa eikä sillä ole tällä hetkellä merkitystä energisantuotannossa. Luonnonvaroja ja materiaaleja tulisi kaiken kaikkiaan ottaa käyttöön ja käyttää säästeliäästi ja järkevästi, jotta päästöt vähenisivät.

EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuosille 2020 ja 2030 (lähde: ilmasto-opas.fi).

Kansallisena tavoitteena on, että vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä Suomen energiankulutuksesta 38 % olisi uusiutuvaa energaa. Pitkän aikavälin tavoite on hiilineutraali yhteiskunta. Kunnat, yritykset ja yhteisöt voivat osallistua ilmastotalkoisiin mm. liittymällä vapaaehtoisesti alan energiatehokkuussopimukseen. Lisäksi uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa tuetaan investointituella, jota haetaan Tekesistä.

 

Tiesitkö, että

  • Suomen kokonaisenergiankulutus vuonna 2014 oli 372 TWh
  • Energian loppukäytöstä teollisuuden osuus on 47%, rakennusten lämmityksen 25 %, liikenteen 16 % ja muiden toimintojen osuus 12 %
  • Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2014 oli 83,3 TWh, mikä oli 15,2 MWh/ asukas
  • Sähkön kokonaiskulutuksesta teollisuuden osuus oli 50%, koti- ja maatalouden 24% ja julkisen kulutuksen osuus 23%
  • Vuonna 2014 Suomen energian tuotannon ja kulutuksen CO2-päästöt olivat 45,8 miljoona tonnia (45,8 CO2 t ekv)