Category: Ajankohtaista

Viksu Kuopio -tunnus

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , ,

Viksu Kuopio –tunnus ympäristövastuullisille toimijoille

Toimitteko ympäristövastuullisesti ja resurssiviisaasti? Pyrittekö edistämään resurssiviisautta edistäviä tekoja ja viestimään niistä aktiivisesti? Tai tiedätkö organisaation tai yhteisön, joka toimii ympäristöasioissa erityisen esimerkillisesti? Nyt voit ehdottaa organisaatiota tai yhteisöä Viksu Kuopio -tunnuksen saajaksi!

 Kuopion kaupunki myöntää uuden Viksu Kuopio -tunnuksen organisaatioille tai yhteisöille, jotka ovat teoillaan parantaneet ympäristövastuullisuuttaan. Tunnuksen tarkoituksena on kannustaa kaikkia päästöjen ja jätteiden vähentämiseen sekä muihin resurssiviisaisiin tekoihin.

Tunnuksen myöntää Kuopion resurssiviisausohjelman ohjausryhmä 1–2 kertaa vuodessa. Tunnuksen saamisen kriteereinä on, että organisaatio tai yhteisö on ottanut resurssiviisauden osaksi omaa toimintaansa ja valinnut kehittämistoimenpiteet. Lisäksi organisaatio tai yhteisö tekee resurssiviisautta edistäviä tekoja ja viestii niistä aktiivisesti.

Ensimmäiset Viksu Kuopio -tunnuksen saajat valitaan helmikuun lopussa. Ehdotuksia Viksu Kuopio -tunnuksen saajiksi otetaan vastaan 15.2. asti osoitteessa www.kuopio.fi/viksukuopio. Sivulla kerrotaan Kuopion ilmasto- ja resurssiviisaustyöstä sekä toteutetuista toimenpiteistä.

Resurssiviisas Kuopio on yksi Kuopion strategian päätavoitteista. Resurssiviisaassa Kuopiossa suositaan uusiutuvan energian käyttöä, viisasta liikkumista sekä kiertotaloutta ja huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. Resurssiviisaus on Kuopion kaupungissa sisällytetty toiminnan ja talouden suunnitteluun. Työtä ohjataan resurssiviisaus-ohjelmalla, joka sisältää kuusi eri teemakokonaisuutta. Kuopion tavoitteina on olla jätteetön, päästötön, kestävän kulutuksen ja hyvinvoinnin kaupunki viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Lisätietoja:

Ympäristöasiantuntija Minna Kuuluvainen, puh. 044 718 2148

Ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, puh. 044 718 2187

[email protected]

Kuopion resurssiviisausohjelma

 

Tervetuloa resurssiviisaustyön aloitustyöpajaan 21.1.2019 Siilinjärven kunnantalolle

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , , , , , , ,

Siilinjärvellä aloitetaan resurssiviisausohjelman laatiminen kunnalle ja haluamme mukaan juuri teidät!
Tervetuloa kaikille avoimeen resurssiviisaustyön aloitustyöpajaan
21.1.2019 Siilinjärven kunnantalolle klo 12-16

Aiheeseen johdattaa Motivan orientaatioluento, jonka jälkeen alkaa varsinainen työpajatyöskentely. 
Alun yhteisen orientaation jälkeen jakaudumme teemakaistojen mukaisiin pienryhmiin.

Resurssiviisaustyön teemakaistat Siilinjärvellä ovat:
Energiantuotanto ja -kulutus
Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne
Kulutus ja materiaalikierrot
Ruoan tuotanto ja -kulutus
Vedenkäyttö ja luonnonvedet

Toivomme, että miettisitte etukäteen, mihin teemakaistaan haluatte osallistua.

Lisäksi 26.2. ja 26.3.2019 järjestetään jatkotyöpajat, joissa työstetään resurssiviisausohjelmaa eteenpäin.

Lisätietoja antaa projektivastaava Laura Kortelainen, p. 044 729 1204, laura.kortelainen(at)siilinjarvi.fi

Puolueeton energianeuvonta alkaa Pohjois-Savossa

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , , , , ,

Pohjois-Savossa alkaa puolueeton energianeuvonta.
Kuopion kaupunki alkaa toteuttaa maakunnallista energianeuvontaa Pohjois-Savon alueella, osana Energiaviraston rahoittamaa hanketta. Hankkeessa tiedotetaan alueen kuntia ja pk-yrityksiä energiatehokkuussopimuksista ja niihin liittymisen hyödyistä sekä annetaan kuluttajille energianeuvontaa. Hankkeen aikana kuluttajat saavat energianeuvontaa lämmitykseen, uusiutuvaan energiaan, laitteisiin, kuluttamiseen ja liikkumiseen liittyvistä asioista. Neuvonnassa hyödynnetään Motiva Oy:n asiantuntijuutta ja työkaluja. Pk-yrityksiin ja kuntiin kohdistuvassa neuvonnassa ja tiedottamisessa keskitytään energiatehokkuussopimuksiin ja –katselmuksiin.

”Tavoitteenamme on jatkaa neuvontatyötä hankkeen jälkeen, koska puolueettomalle neuvonnalle tuntuu olevan jatkuva tarve” , energianeuvoja Mari Turunen Kuopion kaupungilta kertoo.

Hankkeessa luodaan myös toimintamalli alueelliselle energianeuvonnalle Pohjois-Savon alueella. Suunnittelua tehdään yhteistyössä muiden maakunnallisten energianeuvojien, Energiaviraston, Motivan sekä paikallisten toimijoiden, kuten energia- ja jätehuoltoyhtiöiden, kanssa.
Valtakunnallisen energianeuvonnan tavoitteena on saada lisää liittyjiä kunnille ja elinkeinoelämälle suunnattuihin energiatehokkuussopimuksiin. Nämä sopimukset ovat vapaaehtoinen menettely, jolla toimeenpannaan Suomen energiatehokkuustavoitteita. Tämän lisäksi tavoitteena on saada toteutettua lisää energiakatselmuksia sekä uusiutuvan energian kuntakatselmuksia.

Nykyisellään energianeuvontaa annetaan jo 12 maakunnan alueella ja tavoitteena on laajentaa toimintaa 18 maakuntaa kattavaksi vuosien 2019-2022 kuluessa.

Lisätietoja:

energianeuvoja Mari Turunen, puh. 044 718 2870
mari.turunen(at)kuopio.fi

ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, puh. 044 718 2187
tapio.kettunen(at)kuopio.fi

Pohjois-Savon energianeuvonta, https://www.kuopio.fi/energianeuvonta
Maakunnalliset energianeuvojat, https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/kuluttajien_energianeuvonta/energianeuvojat_maakunnissa

Kuopion kierrätysaste selvillä – lajittelumahdollisuuksia parannetaan

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , ,

Kotitalouksien tuottamasta jätemäärästä ja kierrätysinnosta on saatu uutta tietoa. Kuopio on mukana Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti.

 Selvityksessä mukana olleilla kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia.  Vuonna 2016 kotitalousjätettä syntyi keskimäärin 344 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli vajaat 50 prosenttia.

Kuntaseuduilla erilaisia vahvuuksia

Kuntaseutuja ei voida suoraan vertailla keskenään, sillä eri alueilla jätteitä koskeva tietopohja vaihtelee. Joillakin alueilla laskenta oli tarkempaa, koska jätteenkeräyksestä oli kattavammat tiedot. Kotitalousjätteen määrä ja kierrätysaste laskettiin jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueiden rajaamille kuntaseuduille, koska kuntakohtaista tietoa ei ole saatavilla.

Seurannassa mukana olleista kuntaseuduista kierrätysaste oli korkein Kuopion seudulla. Kierrätysaste nousi eniten Lappeenrannassa. Kotitalousjätteen määrä taas oli pienin Joensuun seudulla.

Kotitalousjätteillä tarkoitetaan ihmisten kotioloissa tuottamia jätteitä kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. Yhdyskuntajäte sisältää sekä yritysten, laitosten että kotitalouksien jätteet.

Kuopiossa jätteiden lajittelu entistä edullisempaa

Jätteiden lajittelu on vuoden alusta alkaen yhä kannattavampaa kuntalaisille. Savo-Pielisen jätelautakunnan juuri päivittämän jätetaksan mukaan hyötyjätteiden erilliskeräys halpenee merkittävästi vuoden alusta alkaen.

”Jätetaksa kannustaa nyt lajittelemaan entistä paremmin”, iloitsee Savo-Pielisen jätelautakunnan vs. suunnittelija Mirkka Koljonen.

Myös alueen kunnallisia jätehuoltomääräyksiä päivitetään parhaillaan. Tärkein tuleva muutos on, että muovi- ja lasipakkausten sekä metallin erilliskeräys laajenisi vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöille. Näin ollen yhä useampi taloyhtiön asukas voi lajitella jätteensä vieläkin paremmin omalla kiinteistöllä.

”Jätekukko on varautunut antamaan tulevana vuonna myös jätekatosneuvontaa, jotta kaikki tarvittavat jäteastiat saadaan mahtumaan kiinteistöille”, kertoo Jätekukon palvelupäällikkö Kati Malinen.

Kuopion kaupunki on sitoutunut valtakunnallisen jätesuunnitelman kierrätystavoitteisiin: kaupungissa kierrätetään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä ja hyödynnetään materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Kuopio on sitoutunut vähentämään jätemäärää. Pitkän tähtäimen tavoitteena olla jätteetön viimeistään vuonna 2050. Tavoitteisiin pääseminen tarkoittaa kiertotalouteen siirtymistä, jossa materiaali kiertää uudelleen.

Kierrätystavoitteet kiristyvät

Euroopan unioni on tiukentanut kierrätystavoitteita. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia.

Kunnat ovat vastuussa kotitalousjätteiden jätehuollon järjestämisestä lukuun ottamatta pakkausjätteitä. Kunnat voivat vaikuttaa moniin EU:n Suomelle ehdottamiin ohjauskeinoihin. Näitä ovat esimerkiksi erilliskeräyksen tehostaminen ja yhdyskuntajätteen alueelliset tai kunnalliset kierrätysvelvoitteet.

Lisätietoja:

Palvelupäällikkö Kati Malinen, Jätekukko Oy, puh. puh. 044 368 0152, [email protected]

Vs. suunnittelija Mirkka Koljonen, Savo-Pielisen jätelautakunta, puh. 044 718 5065 [email protected]

Tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 029 525 1376, [email protected]

Projektivastaava Minna Kuuluvainen, Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa – KierRe-hanke, puh. 044 718 2148, [email protected]

 

Iisalmi mukaan kunta-alan energiatehokkuussopimukseen

Mari Turunen Ajankohtaista

Iisalmen kaupunki liittyy mukaan kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (sopimuskausi 2017-2025), asiasta päätti kaupunginhallitus 26.11.2018 kokouksessaan. Pohjois-Savosta kunta-alan sopimukseen ovat jo liittyneet Keiteleen kunta, Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä Rautavaaran kunta (tilanne 1.11.2018). Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja. Sopimukseen liittyneet asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiankäytöstä, tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä.

Suomessa on käynnistynyt uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025, joka jatkaa edellistä energiatehokkuussopimusten kautta 2008–2016. Edellisellä energiatehokkuussopimuksen sopimuskaudella oli mukana satoja suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä (mm. 117 kuntaa ja 15 kuntayhtymää), joiden toteuttamien energiatehokkuustoimien ansiosta vuoden 2016 lopussa energiaa säästyi vuositasolla lähes 16 TWh. Syntynyt säästö ylittää kaikkien Suomen yli 1,9 miljoonan kerrostalo-asukkaan vuosittaisen lämpöenergiankulutuksen. Toimet leikkaavat vuosittain hiilidioksidipäästöjä yli 4,8 miljoonalla tonnilla ja turhia energiakuluja 540 miljoonalla eurolla.

Iisalmi on ollut viimeksi mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa kaudella 1996–2007. Energiatehokkuussopimukseen liittyminen on ollut yksi KierRe-hankkeen päätavoitteista, lisäksi liittyminen ja sen kautta tehtävät toimet tukevat erittäin hyvin Iisalmelle laaditun resurssiviisauden toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Kaupunki tulee mm. parantamaan entisestään uusien sekä peruskorjattavien rakennusten energiatehokkuutta sekä jatkaa katuvalaistuksen uusimista led-valaisimiksi.

Lisätiedot

Mari Turunen
Projektivastaava, KierRe-hanke
mari.turunen(a)iisalmi.fi
p. 040 584 0803

Kari Nissinen
vt. toimialajohtaja, tekninen toimiala
kari.nissinen(a)iisalmi.fi
p. 040 669 1005

Energiatehokkuussopimukset

KierRe-hanke ja www.iisalmi.fi/kierre

 

Kuopio lisää uusiutuvan energian käyttöä

Minna Kuuluvainen Ajankohtaista

Kuopion uusiutuvan energian kuntakatselmuksen perusteella on kaupungissa paljon mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Kuopiossa vuonna 2017 tuotetusta energiasta 61 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Puupolttoaineet muodostivat suurimman osuuden käytetyistä uusiutuvista energiavaroista, lähes 82 %.

– Kuopiossa meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian osuutta. Puun käytön lisäksi vesialueet ja kallioperä tarjoavat mahdollisuuden rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen, Kuopion kaupungin ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen kommentoi.

Kuopion kaupunki näyttää esimerkkiä vähäpäästöisen energiantuotannon vauhdittamisessa. Uusien aurinkoenergia- ja maalämpökohteiden rakentamisen lisäksi Kuopion kaupungin Tilakeskus vaihtaa keskeisellä kaupunkialueella olevien kohteidensa kaukolämpösopimukset Kuopion Energia Oy:n puukaukolämpöön.

– Puulämpötuotteen valitsemalla voimme edistää osaltamme vähäpäästöistä energiantuotantoa. Tällä toimenpiteellä puolitamme kaupungin omasta toiminnasta aiheutuvat päästöt, Tilakeskuksen kiinteistötekninen asiantuntija Hannu Kosunen kertoo.

Kuopion Energia Oy:n Puulämmön tuotannossa käytetään yksinomaan kotimaisia, uusiutuvia biopolttoaineita, hyödyntäen myös kaatopaikkojen biokaasua. Keskeisellä kaupunkialueella olevan kaukolämpöverkon piirissä asuvat Kuopion Energia Oy:n asiakkaat voivat valita puukaukolämpötuotteen yleislämmön sijasta.

– Olemme tuotteistaneet uusiutuvilla biopolttoaineilla tuotetun kaukolämmön Puulämmöksi, jotta ympäristötietoisilla asiakkaillamme olisi mahdollisuus vaikuttaa myös lämmityksen kautta syntyviin hiilidioksidipäästöihin, kertoo Kuopion Energian myyntipäällikkö Teemu Tirkkonen

Kuopion uusiutuvan energian kuntakatselmuksen teki LCA Consulting Oy kesän ja syksyn 2019 aikana. Katselmus oli osa Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa (KierRe) -hanketta.

Lisätietoa:

Laajempi uutinen Kuopio.fi.-sivuilla
Kuopion uusiutuvan energian kuntakatselmus

Ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, 044 718 2187, [email protected]
Projektivastaava Minna Kuuluvainen, Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa (KierRe) -hanke, 044 718 21478, [email protected]
Kiinteistötekninen asiantuntija Hannu Kosunen, Kuopion kaupungin Tilakeskus, 044 718 5132, [email protected]
Myyntipäällikkö Teemu Tirkkonen, Kuopion Energia Oy, 040 709 7622, [email protected]

Nopeat kiertotalouden kokeilut päätökseen

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , , , ,

Nopeat kiertotalouden kokeilut on nyt saatettu päätökseen. Kokeilupaikkakuntina toimivat Kuopio, Siinlinjärvi ja Varkaus. Nopeissa kokeiluissa tuotetta, palveluaihiota tai toimintamallia kokeiltiin käyttäjien kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oikeassa käyttöympäristössä. Kokeilut olivat käynnissä huhti-lokakuun välisenä aikana. Tuloksista ja kokeiluista voit lukea lisää täältä. 

 

Sähköpyörät korvaamaan autoilua työasiamatkoilla Kuopiossa

Minna Kuuluvainen Ajankohtaista

Kuopion kaupungin eri yksiköt ovat hankkineet käyttöönsä sähköpyöriä vähentääkseen autojen käyttöä työasiamatkoilla ja lisätäkseen henkilöstön työhyvinvointia. Viimeisimpänä pyöriä on hankittu kesän aikana kotihoidon yksiköihin. Hankituilla seitsemällä sähköpyörällä kotihoidon työntekijät pääsevät näppärästi liikkumaan päivän aikana kohteesta toiseen.

Kotihoidossa on arvioitu, että hankituilla seitsemällä sähköpolkupyörällä on voitu korvata 3-4 leasingautoa. Taloudellista säästöä kertyy noin 15 000 – 20 000 euroa vuodessa. Lisäksi kotihoidon hiilidioksidipäästöt vähenevät vuodessa noin 12 000 kg. Yhden suomalaisen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat noin 10 000 kg vuodessa.

– Meillä sähköpyöräidea on saanut alkunsa siitä, että meillä kotihoidossa liikutaan paljon, ja iso osa liikkumisesta ratkaistaan leasingautoilla. Halusimme auton rinnalle tai vaihtoehdoksi erityisesti kantakaupunkiin ja taajamiin kätevämmän ratkaisun. Auto on haasteellinen pysäköintipaikkojen niukkuuden vuoksi, ja pysäköinti voi viedä paljonkin työaikaa. Kävimme myös keväällä läpi uutta kaupunkistrategiaa ja huomioimme, että me osaltamme voimme tehdä paljonkin tukeaksemme kaupungin kestävää kehitystä, kertoo kotihoidon päällikkö Kaija Kokkonen.

– Koko organisaatiossa mietitään viisaan liikkumisen keinoja työasiamatkoille. Tavallisia polkupyöriä on ollut pitkään käytössä ja ensimmäinen sähköavusteinen yhteiskäyttöpyörä hankittiin kolme vuotta sitten. Mäkisessä Kuopiossa sähköavusteinen pyörä madaltaa kynnystä tehdä matkat pyörällä, koska hikisenä kokoukseen menemistä ei tarvitse pelätä. Toisaalta avustuksen saa halutessaan pois päältä tai pienemmäksi, jolloin voi hieman kuntoilla työpäivän keskellä, ympäristöjohtaja Tanja Leppänen kommentoi.

Kuopion tavoitteena on olla sähköpyöräilyn pääkaupunki. Keväällä 2019 kaupunki ottaa käyttöön 150 sähköavusteista kaupunkipyörää, jotka tulevat kaikkien kuopiolaisten käyttöön.

Lisätietoja:

Kotihoidon päällikkö Kaija Kokkonen, puh. 044 718 6407
kaija.anneli.kokkonen(a)kuopio.fi

Projektivastaava Minna Kuuluvainen, puh. 044 718 2148
minna.kuuluvainen(a)kuopio.fi

Ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, puh. 044 718 2187
tapio.kettunen(a)kuopio.fi