Maatilojen ja keskitetyn biokaasulaitoksen muodostama lantaekosysteemi

KierRe/biokaasu – hankkeessa olemme kehittämässä maatilojen ja keskitetyn laitoksen muodostamaa kokonaisuutta, josta voidaan käyttää termiä lantaekosysteemi. Siinä keskeistä on lannan ravinteiden nykyistä parempi käsittely ja kierrätys takaisin peltoon kasvien ravinteiksi (kiertotalous).  Keskitetty lannan käsittely tapahtuisi biokaasulaitoksen yhteydessä. Laitos kattaisi pääosan kuluistaan liikennekaasun myynnillä kuluttajille.
Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen paikallisesti tuotetulla uusiutuvalla liikebiokaasulla tukee Suomen ilmastotavoitteita ja vähentää talouden näkökulmasta fossiilisen raakaöljyn ostotarvetta maahamme.

Maatalouteen on kehitteillä uutta tekniikkaa, joka mahdollistaa uuden menetelmän maatilojen lietelannan käsittelyyn. Yksinkertaistettuna esim. kuutiosta lietelantaa tai mädätysjäännöstä (biokaasutuksen lopputuote) voidaan erottaa noin 70 % puhtaana vetenä pois. Vesi on niin puhdasta, että se voitaneen laskea luonnon vesistöihin.  Tämän jälkeen toisella erotustekniikalla (separointi tai linkous) voidaan jäljelle jäänyt osa (noin 30 %) vielä jakaa fosfori-pitoiseen (P) kuivajakeeseen ja typpeä (N) ja kaliumia (K) sisältäväksi tiivisteeksi.

Kyseessä on Valion kehittämä ja patentoima lannan käsittelytekniikka,

Lannoitejakeina voidaan fosfori ja tyyppi ohjata pelloille kasvien ravinnetarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi fosforipitoinen kuivajae voidaan antaa varastolannoituksena nurmea perutettaessa ja uudispelloille. Typpi- ja kaliumpitoinen nestetiiviste voidaan levittää kullekin säilörehusadolle suoraan kasvustoon.

Tällä menetelmällä lannan ravinteiden palauttaminen peltoon kasvien ravinteiksi tehostuu ja samalla menetelmä alentaa maatilan kustannuksia. Samalla alennetaan todennäköisesti myös maatalouden vesistökuormitusta.

Maatilojen hyödyt ekosysteemistä tarkemmin

Lantaekosysteemien suunnittelu Pohjois-Savossa

Lantaekosysteemin suunnittelu vaatii kuljetuskustannusten takia tarpeeksi tiheän lantakeskittymän. Tämän maakunnan vahvuutena on Ylä-Savon vahva maitotalous, joka mahdollistaa näiden lantaekosysteemien muodostamisen.  Tällä hetkellä suunnittelua tehdään Vieremän, Kiuruveden ja Pohjois-Pielaveden alueella. Suunnittelua tehdään yhteistyössä Envitecpolis Oy:n ja Savonia AMK:n lantalogistiikkahankkeen kanssa.

Lieteallas

Tällaisen keskitetyn lannankäsittely- ja biokaasulaitoksen ”kolikon toisena puolena” laitoksen ja tekniikan nykyinen hinta joka tullee olemaan miljoonia. Lietelannan kuljettaminen keskitettyyn laitokseen aiheuttaa kuluja ja toisaalta lannan kuljettaminen saattaa aiheuttaa kansalaisissa pelkoja ympäristöhaitoista.  Käytännössä lannan ja lannoitejakeiden kuljetukset hoitaa kuljetusyritys jolla on asianmukainen kalusto siihen. Laitoksen ympäristöluvassa viranomainen määrittää arvot päästöille vesistöön, pohjaveteen, ilmaan, maaperään jne.

Biokaasukupu

Myös kasvinviljelytilat voivat tulla mukaan

Lantaekosysteemiin tarvitaan mukaan myös kasvinviljelytiloja, jota voisivat tuottaa nurmea biokaasulaitoksen syötteeksi. Nurmi tuottaa 7-8 kertaa enemmän biokaasua kuin lietelanta. Nurmikierto parantaa oleellisesti viljatilan peltojen viljelykuntoa ja ravinnetaloutta.   Biokaasun tuotantoon menevä säilörehu on järkevää korjata karjatilojen ensimmäisen ja toisen korjuukerran välissä, jolloin korjuukaluston käyttöaikaa saadaan pidennettyä. Tämä alentaa korjuukustannusta, jolloin hyöty tulee sekä kasvinviljelytiloille ja karjatiloille.

Kasvinviljelytilojen avulla on mahdollista syntyä laajempi lanta-nurmiekosysteemi. Jos nurmen viljely lisääntyy, sitoutuu samalla hiiltä lisää maaperään.  Nurmena viljeltävä ole pelto on samalla ilmastonäkökulmasta hiilinielu.

Biokaasuopintomatka Utajärvelle

Liikennekaasun tuotanto

Nykytietämyksen mukaan edellä kuvattu lannan erotustekniikka (fraktiointi) on mahdollista keskitetyssä laitoksessa, jossa lanta samalla biokaasutetaan ja myydään kuluttajille jalostettuna liikennekaasuna. Liikennebiokaasu korvaa ilmastonäkökulmasta fossiilisia polttoaineita kuten bensiiniä ja dieseliä.

Liikennekaasu ja kaasuautoilu

Yhteystiedot

Yritysasiantuntija Juhani Paavilainen / ProAgria Pohjois-Savo
puh 0400 172386, juhani.paavilainen(at)proagria.fi

Yritysasiantuntija Marjatta Räisänen / ProAgria Pohjois-Savo
puh. 0400 124897, marjatta.rasanen(at)proagria.fi

Johtava asiantuntija Toni Taavitsainen / Envitecpolis Oy
puh 044 3035006, toni.taavitsainen(at)envitecpolis.fi

Kehitysjohtaja Mika Repo/ProAgria Pohjois-Savo
puh 043 825 2679 mika.repo(at)proagria.fi

Kasvintuotannon asiantuntija Aaro Jääskeläinen /ProAgria Pohjois-Savo
puh 043 825 4985, aaro.jaaskelainen(at)proagria.fi

Biokaasumatka Etelä-Ruotsiin 22. – 24.1.2019

Ravinteiden kierrätys

Biokaasulinkkejä

Matkaraportit

Selvitykset

Lannan prosessointitekniikkaan liittyvää uutisointia

 Kalvosuodatus ja käänteisosmoosi