Author: Laura Leppänen

Viksu Kuopio -tunnus

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , ,

Viksu Kuopio –tunnus ympäristövastuullisille toimijoille

Toimitteko ympäristövastuullisesti ja resurssiviisaasti? Pyrittekö edistämään resurssiviisautta edistäviä tekoja ja viestimään niistä aktiivisesti? Tai tiedätkö organisaation tai yhteisön, joka toimii ympäristöasioissa erityisen esimerkillisesti? Nyt voit ehdottaa organisaatiota tai yhteisöä Viksu Kuopio -tunnuksen saajaksi!

 Kuopion kaupunki myöntää uuden Viksu Kuopio -tunnuksen organisaatioille tai yhteisöille, jotka ovat teoillaan parantaneet ympäristövastuullisuuttaan. Tunnuksen tarkoituksena on kannustaa kaikkia päästöjen ja jätteiden vähentämiseen sekä muihin resurssiviisaisiin tekoihin.

Tunnuksen myöntää Kuopion resurssiviisausohjelman ohjausryhmä 1–2 kertaa vuodessa. Tunnuksen saamisen kriteereinä on, että organisaatio tai yhteisö on ottanut resurssiviisauden osaksi omaa toimintaansa ja valinnut kehittämistoimenpiteet. Lisäksi organisaatio tai yhteisö tekee resurssiviisautta edistäviä tekoja ja viestii niistä aktiivisesti.

Ensimmäiset Viksu Kuopio -tunnuksen saajat valitaan helmikuun lopussa. Ehdotuksia Viksu Kuopio -tunnuksen saajiksi otetaan vastaan 15.2. asti osoitteessa www.kuopio.fi/viksukuopio. Sivulla kerrotaan Kuopion ilmasto- ja resurssiviisaustyöstä sekä toteutetuista toimenpiteistä.

Resurssiviisas Kuopio on yksi Kuopion strategian päätavoitteista. Resurssiviisaassa Kuopiossa suositaan uusiutuvan energian käyttöä, viisasta liikkumista sekä kiertotaloutta ja huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. Resurssiviisaus on Kuopion kaupungissa sisällytetty toiminnan ja talouden suunnitteluun. Työtä ohjataan resurssiviisaus-ohjelmalla, joka sisältää kuusi eri teemakokonaisuutta. Kuopion tavoitteina on olla jätteetön, päästötön, kestävän kulutuksen ja hyvinvoinnin kaupunki viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Lisätietoja:

Ympäristöasiantuntija Minna Kuuluvainen, puh. 044 718 2148

Ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, puh. 044 718 2187

[email protected]

Kuopion resurssiviisausohjelma

 

Tervetuloa resurssiviisaustyön aloitustyöpajaan 21.1.2019 Siilinjärven kunnantalolle

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , , , , , , ,

Siilinjärvellä aloitetaan resurssiviisausohjelman laatiminen kunnalle ja haluamme mukaan juuri teidät!
Tervetuloa kaikille avoimeen resurssiviisaustyön aloitustyöpajaan
21.1.2019 Siilinjärven kunnantalolle klo 12-16

Aiheeseen johdattaa Motivan orientaatioluento, jonka jälkeen alkaa varsinainen työpajatyöskentely. 
Alun yhteisen orientaation jälkeen jakaudumme teemakaistojen mukaisiin pienryhmiin.

Resurssiviisaustyön teemakaistat Siilinjärvellä ovat:
Energiantuotanto ja -kulutus
Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne
Kulutus ja materiaalikierrot
Ruoan tuotanto ja -kulutus
Vedenkäyttö ja luonnonvedet

Toivomme, että miettisitte etukäteen, mihin teemakaistaan haluatte osallistua.

Lisäksi 26.2. ja 26.3.2019 järjestetään jatkotyöpajat, joissa työstetään resurssiviisausohjelmaa eteenpäin.

Lisätietoja antaa projektivastaava Laura Kortelainen, p. 044 729 1204, laura.kortelainen(at)siilinjarvi.fi

Puolueeton energianeuvonta alkaa Pohjois-Savossa

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , , , , ,

Pohjois-Savossa alkaa puolueeton energianeuvonta.
Kuopion kaupunki alkaa toteuttaa maakunnallista energianeuvontaa Pohjois-Savon alueella, osana Energiaviraston rahoittamaa hanketta. Hankkeessa tiedotetaan alueen kuntia ja pk-yrityksiä energiatehokkuussopimuksista ja niihin liittymisen hyödyistä sekä annetaan kuluttajille energianeuvontaa. Hankkeen aikana kuluttajat saavat energianeuvontaa lämmitykseen, uusiutuvaan energiaan, laitteisiin, kuluttamiseen ja liikkumiseen liittyvistä asioista. Neuvonnassa hyödynnetään Motiva Oy:n asiantuntijuutta ja työkaluja. Pk-yrityksiin ja kuntiin kohdistuvassa neuvonnassa ja tiedottamisessa keskitytään energiatehokkuussopimuksiin ja –katselmuksiin.

”Tavoitteenamme on jatkaa neuvontatyötä hankkeen jälkeen, koska puolueettomalle neuvonnalle tuntuu olevan jatkuva tarve” , energianeuvoja Mari Turunen Kuopion kaupungilta kertoo.

Hankkeessa luodaan myös toimintamalli alueelliselle energianeuvonnalle Pohjois-Savon alueella. Suunnittelua tehdään yhteistyössä muiden maakunnallisten energianeuvojien, Energiaviraston, Motivan sekä paikallisten toimijoiden, kuten energia- ja jätehuoltoyhtiöiden, kanssa.
Valtakunnallisen energianeuvonnan tavoitteena on saada lisää liittyjiä kunnille ja elinkeinoelämälle suunnattuihin energiatehokkuussopimuksiin. Nämä sopimukset ovat vapaaehtoinen menettely, jolla toimeenpannaan Suomen energiatehokkuustavoitteita. Tämän lisäksi tavoitteena on saada toteutettua lisää energiakatselmuksia sekä uusiutuvan energian kuntakatselmuksia.

Nykyisellään energianeuvontaa annetaan jo 12 maakunnan alueella ja tavoitteena on laajentaa toimintaa 18 maakuntaa kattavaksi vuosien 2019-2022 kuluessa.

Lisätietoja:

energianeuvoja Mari Turunen, puh. 044 718 2870
mari.turunen(at)kuopio.fi

ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, puh. 044 718 2187
tapio.kettunen(at)kuopio.fi

Pohjois-Savon energianeuvonta, https://www.kuopio.fi/energianeuvonta
Maakunnalliset energianeuvojat, https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/kuluttajien_energianeuvonta/energianeuvojat_maakunnissa

Kuopion kierrätysaste selvillä – lajittelumahdollisuuksia parannetaan

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , ,

Kotitalouksien tuottamasta jätemäärästä ja kierrätysinnosta on saatu uutta tietoa. Kuopio on mukana Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti.

 Selvityksessä mukana olleilla kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia.  Vuonna 2016 kotitalousjätettä syntyi keskimäärin 344 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli vajaat 50 prosenttia.

Kuntaseuduilla erilaisia vahvuuksia

Kuntaseutuja ei voida suoraan vertailla keskenään, sillä eri alueilla jätteitä koskeva tietopohja vaihtelee. Joillakin alueilla laskenta oli tarkempaa, koska jätteenkeräyksestä oli kattavammat tiedot. Kotitalousjätteen määrä ja kierrätysaste laskettiin jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueiden rajaamille kuntaseuduille, koska kuntakohtaista tietoa ei ole saatavilla.

Seurannassa mukana olleista kuntaseuduista kierrätysaste oli korkein Kuopion seudulla. Kierrätysaste nousi eniten Lappeenrannassa. Kotitalousjätteen määrä taas oli pienin Joensuun seudulla.

Kotitalousjätteillä tarkoitetaan ihmisten kotioloissa tuottamia jätteitä kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. Yhdyskuntajäte sisältää sekä yritysten, laitosten että kotitalouksien jätteet.

Kuopiossa jätteiden lajittelu entistä edullisempaa

Jätteiden lajittelu on vuoden alusta alkaen yhä kannattavampaa kuntalaisille. Savo-Pielisen jätelautakunnan juuri päivittämän jätetaksan mukaan hyötyjätteiden erilliskeräys halpenee merkittävästi vuoden alusta alkaen.

”Jätetaksa kannustaa nyt lajittelemaan entistä paremmin”, iloitsee Savo-Pielisen jätelautakunnan vs. suunnittelija Mirkka Koljonen.

Myös alueen kunnallisia jätehuoltomääräyksiä päivitetään parhaillaan. Tärkein tuleva muutos on, että muovi- ja lasipakkausten sekä metallin erilliskeräys laajenisi vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöille. Näin ollen yhä useampi taloyhtiön asukas voi lajitella jätteensä vieläkin paremmin omalla kiinteistöllä.

”Jätekukko on varautunut antamaan tulevana vuonna myös jätekatosneuvontaa, jotta kaikki tarvittavat jäteastiat saadaan mahtumaan kiinteistöille”, kertoo Jätekukon palvelupäällikkö Kati Malinen.

Kuopion kaupunki on sitoutunut valtakunnallisen jätesuunnitelman kierrätystavoitteisiin: kaupungissa kierrätetään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä ja hyödynnetään materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Kuopio on sitoutunut vähentämään jätemäärää. Pitkän tähtäimen tavoitteena olla jätteetön viimeistään vuonna 2050. Tavoitteisiin pääseminen tarkoittaa kiertotalouteen siirtymistä, jossa materiaali kiertää uudelleen.

Kierrätystavoitteet kiristyvät

Euroopan unioni on tiukentanut kierrätystavoitteita. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia.

Kunnat ovat vastuussa kotitalousjätteiden jätehuollon järjestämisestä lukuun ottamatta pakkausjätteitä. Kunnat voivat vaikuttaa moniin EU:n Suomelle ehdottamiin ohjauskeinoihin. Näitä ovat esimerkiksi erilliskeräyksen tehostaminen ja yhdyskuntajätteen alueelliset tai kunnalliset kierrätysvelvoitteet.

Lisätietoja:

Palvelupäällikkö Kati Malinen, Jätekukko Oy, puh. puh. 044 368 0152, [email protected]

Vs. suunnittelija Mirkka Koljonen, Savo-Pielisen jätelautakunta, puh. 044 718 5065 [email protected]

Tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 029 525 1376, [email protected]

Projektivastaava Minna Kuuluvainen, Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa – KierRe-hanke, puh. 044 718 2148, [email protected]

 

Nopeat kiertotalouden kokeilut päätökseen

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , , , ,

Nopeat kiertotalouden kokeilut on nyt saatettu päätökseen. Kokeilupaikkakuntina toimivat Kuopio, Siinlinjärvi ja Varkaus. Nopeissa kokeiluissa tuotetta, palveluaihiota tai toimintamallia kokeiltiin käyttäjien kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oikeassa käyttöympäristössä. Kokeilut olivat käynnissä huhti-lokakuun välisenä aikana. Tuloksista ja kokeiluista voit lukea lisää täältä. 

 

Iivon hiihtolenkin rakenteissa uusiomateriaalia

Laura Leppänen Ajankohtaista

Tiedote 1.10.2018

Iivo Niskasen hiihtolenkin rakenteissa hyödynnetään uusiomateriaaleja

Kuopion kaupunki rakentaa Puijon hiihtostadionin yhteyteen uuden ensilumen säilytysalueen syksyn aikana. Samalla kunnostetaan ns. Iivon lenkkiä. Rakentamisessa huomioidaan kiertotalouden mahdollisuudet. Betonimursketta hyödynnetään Iivon lenkin rakenteissa ja asfalttimursketta ensilumen säilytysalueella. Yhteensä uusiomateriaaleja käytetään yli 5 000 tonnia.

  • Kuopion kaupungin tavoitteena on lisätä suunnitelmallisesti kierrätys- ja uusiomateriaalien käyttöä, kuten purkubetonin, käyttöä rakentamisessa kertoo kaupungininsinööri Ismo Heikkinen.

Maarakentamisessa käytettäviä luonnonkiviaineksia voidaan korvata uusiomateriaaleilla.  Kuopion jätekeskuksella jalostetaan vuosittain yli 20 0000 tonnia maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja. Uusiomateriaaleja käyttämällä rakennushankkeiden ympäristövaikutukset pienentyvät, koska neitseellisten kiviaineisten hankintatarve vähenee. Lisäksi betoni- ja asfalttimurskeilla sekä tuhkilla on ominaisuuksia, jotka soveltuvat useisiin kohteisiin paremmin kuin perinteelliset kiviainekset.

  •  Olemme tärkeä alueellinen uusiomateriaalien välittäjä ja hyödyntäminen edellyttää hyvää yhteistyötä suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, viranomaisten ja jätteiden prosessoijien kesken. Viime vuonna yksi merkittävimmistä hankkeista oli Leväsentien ja Kumpusaaren tiehanke, jonne toimitimme historiamme suurimman betonimurske-erän. Tänä kesänä Kuopion Hiltulanlahdessa sijaitseva Leinikkitie sai alleen betonimursketta. Kuopion kaupungin kanssa yhteistyö on sujunut hyvin ja yhteistyö on syventynyt, taustoittaa Jätekukon käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen.

    Kuopion jätekeskuksen alueella on jo useita toimijoita prosessoimassa materiaaleja yhteiskunnan tarpeisiin. Vuonna 2017 Kuopion jätekeskuksella vastaanotetuista jätteistä hyödynnettiin 97 %.

Lisätietoja

Pekka Hyvärinen
Jätekukko Oy
käyttöpäällikkö
p. 044 368 0182
pekka.hyvarinen(a)jatekukko.fi

Ismo Heikkinen
Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut
Kaupungininsinööri
p. 044 7185656
ismo.heikkinen(a)kuopio.fi

Minna Kuuluvainen
Kuopion kaupunki
KierRe – Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa
044 718 2148
minna.kuuluvainen(a)kuopio.fi

 

Biokaasusta kasvua – tutustumismatka Etelä-Ruotsiin 22.- 24.1.2019

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: ,

Matkan teemana ovat biokaasulaitosten hyödyntämis-, jakelu- ja markkinointiratkaisut sekä toimintamallit lantaekosysteemin ratkaisijana. Luvassa on hyvä kattaus Ruotsin biokaasuliiketoiminnan, liikennebiokaasun tuotannon ja liikennekäytön kasvupolkuun.

SITOVAT ILMOITTAUTUMISET 8.10.2018 MENNESSÄ.

Kokonaishinta on 570 euroa +ALV 24%. ProAgria Pohjois-Savo laskuttaa 300 euroa +ALV 24 % 10.10.2018 ja loppuosan 10.12.2018 mennessä.

Matkalla mukana biokaasuasiantuntija Envitecpolikselta ja tulkki Mari Tabell.

Lisätietoja: yritysasiantuntija Marjatta Räsänen, [email protected], puh. 0400 124897

Yksityiskohtainen matkaohjelma ilmoittautumisohjeineen