Mobiilisovellus kannusti asukkaita kierrättämään

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , ,

Kuopiossa järjestettiin syksyllä pilotti, jossa kokeiltiin kannustaako mobiilipeli parempaan jätteiden lajitteluun asuinkiinteistöllä. Käyttäjäkyselyn perusteella lajitteluinto kasvoi.

 Pilotin päättyessä asukkailta selvitettiin kyselyn avulla, onko mobiilipeli vaikuttanut siihen, miten he kierrättävät. Kyselyn vastausten perusteella Ketun kierrätys -peli kannusti asukkaita kierrättämään jätteet paremmin. Erityisesti biojätteen ja muovipakkausten kierrätysinto nousi: Biojätteen kierrätti ennen peliä 76 % kyselyyn vastanneista ja pilotin jälkeen biojätteen kierrätti 97 %.  Muovipakkaukset kierrätti ennen peliä 25 % ja pilotin jälkeen jopa 84 %.

Peliä testattiin Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n (Kuopas) Samoilija-kohteessa. Peli laittoi opiskelijat miettimään omaa kierrättämistään, kuten yksi kyselyyn vastannut totesi: ”Ainakin minut se sai valveentumaan jätteeni määrästä ja siitä, miten voin parantaa kierrättämistäni.”

Kuopaksen asukkaille suunnattu mobiilipeli suunniteltiin 48 tuntia kestäneessä 3R Game Jam –tapahtumassa elokuussa. Monien ideoiden joukosta voittajaksi valittiin Ketun kierrätys -peli. Se on yhteisöllinen mobiilipeli, joka kannustaa tarkkailemaan omaa kierrätystä, ja jossa pelaajat kisailevat keskenään kierrätyksen laadusta ja määrästä. Peliä testattiin opiskelija-asuintaloissa Puijonlaaksossa kolmen kuukauden ajan. 250 asukkaasta lähes 90 % latasi sovelluksen. Päivittäin sovelluksella oli noin 30 käyttäjää.

Asukkaat pitivät pelin avulla kirjaa kierrättämisestään. Peli antoi myös lajitteluneuvoja. Pelaajat keräsivät kierrättämisestä pisteistä ja kahden viikon välein palkittiin 20 ahkerinta kierrättäjää. Palkinnoksi sai valita joukkoliikenteen latauslipun, liikunta- tai kulttuurilippuja. Suosituin palkinto pelaajien keskuudessa oli 10 euron joukkoliikenteen latauslippu.

Pilotin toteuttajina olivat Savilahden smarteimmat ratkaisut (Smara) ja Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa (KierRe) –hankkeet yhteistyössä Jätekukon, Kuopaksen ja Savonian kanssa. Pohjois-Savon liitto on myöntänyt molemmille hankkeille rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätietoja:

www.savilahti.com/ketun-kierratys

projektipäällikkö Retu Ylinen, puh. 044 718 5140
Savilahden smarteimmat ratkaisut – Smara –hanke

suunnittelija Veera Lintula, puh. 044 718 5139
Savilahden smarteimmat ratkaisut – Smara –hanke

projektivastaava Minna Kuuluvainen, puh. 044 718 2148

Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa – KierRe-hanke

[email protected]

Keski-Savon Jätehuollon asiakaskysely avautuu

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: ,

Varkaudessa, Joroisissa, Juvalla, Heinävedellä ja Leppävirralla toimiva Keski-Savon Jätehuolto Llky on avannut asiakaskyselyn, jossa selvitetään mm. jätehuollon palveluiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kysely on auki osoitteessa: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScvcPK0jTWdho5BbvtWG8AaeWBP65Uatf_uQUYhboS32q9m_g/viewform

Kyselyyn voit vastata 15.4.2019 saakka. Kyselyyn vastaaminen vie n. 10 minuuttia

Pohjavesi on yksi Siilinjärven tärkeimmistä luonnovaroista

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , ,

Siilinjärvi on aloittanut resurssiviisausohjelman valmistelun maanantaisessa ensimmäisessä työpajassa. Paikalla oli hyvä joukko pohtimassa, mitkä ovat juuri Siilinjärven tavoitteet resurssiviisaustyössä. Kunnanjohtaja Vesa Lötjönen avasi tilaisuuden ja projektivastaava Laura Kortelainen alusti, mistä resurssiviisaustyössä on kysymys. Aiheeseen johdatteli myös Motivan Salka Orivuori kannustaen kuntia pohtimaan tulevaisuutta resurssiviisauden näkökulmasta. Hän toi myös esille hyviä esimerkkejä muista kunnista.

Paikalle tullut mukavan kokoinen joukko pääsi pohtimaan kunnan tavoitteita viidelle osa-alueelle. Energian tuotannon ja kulutuksen osalta esille nousivat mm. kunnan omien kiinteistöjen käyttö ja energiatehokkuus sekä hajautettu energiantuotanto eri raaka-aineilla. Huomionarvoista on, että jo nyt suurin osa kunnan käyttämästä kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla luonnonvaroilla. Keskusteluissa tunnistettiin energiaverkkojen muuttumiseen ja digitaalisuuteen liittyviä mahdollisuuksia sekä puolueettoman energianeuvonnan tärkeys kunnan toimijoille, kuntalaisille ja yrityksille.

Liikkumisen ja yhdyskuntarakenteen osalta keskusteluun nousivat paremmat julkisen liikenteen yhteydet työmatkojen taittamiseen, liikkumisen muotojen mutkaton yhdistäminen toisiaan tukeviksi sekä yksityisautoilusta julkiseen liikenteeseen siirtymiseen kannustaminen. Yhtenä tekona muiden mukana esitettiin kunnan työntekijöiden työtehtäviin liittyvän liikkumisen muuttamista esimerkiksi sähköavusteisille polkupyörille.

Kulutuksen vähentäminen ja materiaalikiertojen parantaminen herätti ehdotuksia tavaralainaamosta ja yhteiskäyttöautoista. Julkiset hankinnat ja hankintaosaaminen nousivat myös tärkeiksi huomioitaviksi asioiksi kuten myös erilaisten maamassojen ja purkumateriaalien parempi ja koordinoitu hyödyntäminen. Samalla keskusteltiin vilkkaasti elinkaarirakentamisesta, vähähiilisestä rakentamisesta ja tilojen muunneltavuudesta. Myös jätteiden parempi lajittelu ja erilaiset digitaaliset ratkaisut pohdituttivat läsnäolijoita.

Ruuan tuotannon ja kulutuksen päästöt sekä lähiruoka ja ruokahävikin vähentäminen kirjattiin ylös huutomerkkien kanssa. Mahdollisuus paikallisen biokaasun tuotantoon joko lämmityksen ja sähkön tuotannon tapana tai liikennebiokaasuna herätti monenlaisia ajatuksia ja siinä nähtiin myös mahdollisuuksia maatiloille. Ryhmissä keskusteltiin myös luomutuotannon lisäämisestä sekä paikallisten pienten tuottajien pääsemisestä mukaan kunnan ruokahankintoihin.  Ylijäämäruuan ”Happy Hours” lounaspaikoissa aiheutti jo hymynvärettä kasvoille. Kannatettava idea!

Veden käytön ja luonnonvesien teemasta keskusteltaessa ryhmät olivat lähes yksimielisiä hyvälaatuisen pohjaveden tärkeydestä. Siilinjärvellä nautitaan vesilasissa hyvää pohjavettä, mutta pohjavesiin kohdistuu myös riskejä, joten tavoite kaikkien pohjavesialueiden hyvästä tilasta on tärkeää saada yleiseen tietoisuuteen. Luonnonvesien tila herätti yhteistä huolta niin yritysedustajien kuin paikalla olevien kuntalaistenkin osalta. Vesien tila sekä vesiin liittyvät elinkeinot ja virkistysarvot koettiin erittäin tärkeiksi ja ne ovat varmasti myös nousemassa Siilinjärven resurssiviisausohjelmaan.

Maanantain työpaja oli resurssiviisausohjelman työstön ensimmäinen tapahtuma. Jos et ollut vielä paikalla ja haluat työhön osallistua, ei hätää mukaan pääsee vielä. Seuraavat työpajat järjestetään 26.2 ja 26.3. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Resurssiviisausyötä Siilinjärvellä viedään eteenpäin maakunnallisen KierRe -hankkeen avustamana.

Suola on paras mauste

Tauno Blogi

Ikäviä uutisia on kiirinyt tänne Pohjois-Savon kulmille. Lempin veli on nyt vainaa. Yhtäkkiä tämä oli viikko sitten saanut kohtauksen, joka lopulta vei miehestä hengen. Lempiltä Jaakko ei saanut kaunista muistopuhetta. Kuultuaan Jaakon edesmenneen tämän ilme oli kiukkuinen kuin rypistyneellä rusinalla kun totesi, että kyllähän sitä saattoi odottaakin. Mies ei tee muuta kuin istuu ja syö, juo kaljaa ja tappelee muiden kylähullujen kanssa. Katsoi hetken minua tuimasti silmiin kuin olisi pohtinut jotain. Ja sanoi sitten, että sinä et sentään tappele.

Tunnelma oli sen verran surumielinen, että päätin lähteä ulos. Kävelin navetalle tyttöjä katsomaan ja samalla pohdin, että pieni totuus tuossa Lempin puheessa oli. Ehkä sitä tuli syötyä liikaa possua ja liian vähän porkkanaa. Mutta kun tuo suu on siitä ihmeellinen, että se erottaa hyvältä maistuvat eineet niistä ruuista, jotka eivät maistu oikein miltään. Ja sitten kun haluaisi niitä vähän maustaa, niin johan saa kuulla, ettei suolaa saa käyttää niin paljoa. On se kumma, että ruuan syömisestäkin on nykyään tehty niin vaikeaa. Ja vaarallista.

Saadakseni muuta ajateltavaa otin navetan nurkalta lumikolan ja aloin työnnellä lumia kulkuväylältä sivuun. Siinä aikani lumitöitä tehtyäni sain mielestäni oivan ajatuksen. Hain sisältä kansalaisopiston esitteen. Aikani sitä plärättyäni löysin etsimänäni kurssin. Soitettuani palasin sisälle tupaan, jossa Lempi vaivasi juuri pullataikinaa.  Syventyneenä vaivaamiseen tämä ei edes päätään nostanut kun ilmoitin, että nyt alkaa tässäkin pirtissä uudet terveelliset tuulet puhaltaa. Totesin, että olen sitten ilmoittanut Lempin ruokakurssille nimeltään ”Kevyesti kasviksilla”. Alkaa jo huomenna. Ja hövelisti vielä lupasin, että kyllä minä voin sitten viedä Lempin koululle. Ja hakea myös.

Lempi ei sanonut mitään. Upotti vain molemmat nyrkkinsä pullataikinaan, nosti sen sitten pöydälle ja sanoi, että tämän taikinan isäntä voi sitten käydäkin viemässä kompostiin. Että meidän talossa ei enää mitään vehnästä syödä. Eikä myöskään leivota. Että jos hänen tekemänsä ruoka ei enää kelpaa, niin isäntä voi käydä kurssinsa itse. Jatkoi vielä, että kasviksia ja juureksia on kyllä ollut tarjolla, mutta jostain syystä isäntä ei koskaan edes kantta niistä astioista ole nostanut nähdäkseen minkälaisia porkkanoita olisi ollut tarjoilla.

Puhuttuaan suunsa puhtaaksi Lempi otti naistenlehden ja lähti kammariin lukemaan.

Maha alkoi jo pitää meteliä. Sekin tiesi, että ruoka-aika olisi kohta. Ymmärsin kuitenkin, että tänään ei Lempi tekisi ruokaa. Ei edes niitä kasviksia, jotka yleensä siirsin syrjemmälle. Kyllä harmitti. Vaikka syytönhän minä tähän olin. Kaikki oli Jaakon syytä. Mitä meni kuolemaan. Ja vielä ylipainoisena.

Tervetuloa resurssiviisaustyön aloitustyöpajaan 21.1.2019 Siilinjärven kunnantalolle

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , , , , , , ,

Siilinjärvellä aloitetaan resurssiviisausohjelman laatiminen kunnalle ja haluamme mukaan juuri teidät!
Tervetuloa kaikille avoimeen resurssiviisaustyön aloitustyöpajaan
21.1.2019 Siilinjärven kunnantalolle klo 12-16

Aiheeseen johdattaa Motivan orientaatioluento, jonka jälkeen alkaa varsinainen työpajatyöskentely. 
Alun yhteisen orientaation jälkeen jakaudumme teemakaistojen mukaisiin pienryhmiin.

Resurssiviisaustyön teemakaistat Siilinjärvellä ovat:
Energiantuotanto ja -kulutus
Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne
Kulutus ja materiaalikierrot
Ruoan tuotanto ja -kulutus
Vedenkäyttö ja luonnonvedet

Toivomme, että miettisitte etukäteen, mihin teemakaistaan haluatte osallistua.

Lisäksi 26.2. ja 26.3.2019 järjestetään jatkotyöpajat, joissa työstetään resurssiviisausohjelmaa eteenpäin.

Lisätietoja antaa projektivastaava Laura Kortelainen, p. 044 729 1204, laura.kortelainen(at)siilinjarvi.fi

Puolueeton energianeuvonta alkaa Pohjois-Savossa

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , , , , ,

Pohjois-Savossa alkaa puolueeton energianeuvonta.
Kuopion kaupunki alkaa toteuttaa maakunnallista energianeuvontaa Pohjois-Savon alueella, osana Energiaviraston rahoittamaa hanketta. Hankkeessa tiedotetaan alueen kuntia ja pk-yrityksiä energiatehokkuussopimuksista ja niihin liittymisen hyödyistä sekä annetaan kuluttajille energianeuvontaa. Hankkeen aikana kuluttajat saavat energianeuvontaa lämmitykseen, uusiutuvaan energiaan, laitteisiin, kuluttamiseen ja liikkumiseen liittyvistä asioista. Neuvonnassa hyödynnetään Motiva Oy:n asiantuntijuutta ja työkaluja. Pk-yrityksiin ja kuntiin kohdistuvassa neuvonnassa ja tiedottamisessa keskitytään energiatehokkuussopimuksiin ja –katselmuksiin.

”Tavoitteenamme on jatkaa neuvontatyötä hankkeen jälkeen, koska puolueettomalle neuvonnalle tuntuu olevan jatkuva tarve” , energianeuvoja Mari Turunen Kuopion kaupungilta kertoo.

Hankkeessa luodaan myös toimintamalli alueelliselle energianeuvonnalle Pohjois-Savon alueella. Suunnittelua tehdään yhteistyössä muiden maakunnallisten energianeuvojien, Energiaviraston, Motivan sekä paikallisten toimijoiden, kuten energia- ja jätehuoltoyhtiöiden, kanssa.
Valtakunnallisen energianeuvonnan tavoitteena on saada lisää liittyjiä kunnille ja elinkeinoelämälle suunnattuihin energiatehokkuussopimuksiin. Nämä sopimukset ovat vapaaehtoinen menettely, jolla toimeenpannaan Suomen energiatehokkuustavoitteita. Tämän lisäksi tavoitteena on saada toteutettua lisää energiakatselmuksia sekä uusiutuvan energian kuntakatselmuksia.

Nykyisellään energianeuvontaa annetaan jo 12 maakunnan alueella ja tavoitteena on laajentaa toimintaa 18 maakuntaa kattavaksi vuosien 2019-2022 kuluessa.

Lisätietoja:

energianeuvoja Mari Turunen, puh. 044 718 2870
mari.turunen(at)kuopio.fi

ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, puh. 044 718 2187
tapio.kettunen(at)kuopio.fi

Pohjois-Savon energianeuvonta, https://www.kuopio.fi/energianeuvonta
Maakunnalliset energianeuvojat, https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/kuluttajien_energianeuvonta/energianeuvojat_maakunnissa

Uudet talvikengät

Tauno Blogi Avainsanat: , ,

Niin on joulu taas vietetty. Laitoin pienen kuusen Rusinan, Mansikin ja muiden tyttöjen iloksi navetan nurkkaan. Päätin, että vien sen pois vasta Nuutinpäivänä. Lempi siivoaa joulun pois heti Tapaninpäivän jälkeen. Joulurauhan vuoksi olen päättänyt tyytyä navetan kuuseen. Hyvä, että edes siellä naisväki osaa arvostaa joulun  tunnelmaa.

Uudenvuoden aattona oli lunta tullut jo muutama sentti ja seuraavana päivänä nietokset vain kasvoivat. Eihän siinä mitään hätää olisi ollut tuvassa istuessa. Mutta vuoden viimeisenä arkipäivänä Lempi istui jo ulsteri päällä kun tulin navetalta ja sanoi, että nyt pitää lähteä Isolle Kirkolle ostamaan leipää ja voita. Sanoin, että keli ei ole oikein hyvä, ja että jospa lähdettäisiin vasta huomenna. ”Ei”, sanoi Lempi kipakasti. ”Voi on loppu”.

Vähän ihmettelin mikä kiire tällä nyt oli lähteä, mutta sitten huomasin Lempin jaloissa joulupukilta saadut uudet saappaat. Sellaiset mustat kultaisilla soljilla varustetut nilkkapituiset nahkajalkineet. Ihan olivat mukavan näköiset. Olin ollut paikalla kun tämä niitä kaupassa jalkaansa sovitteli. Olivat tavallaan minun lahjani Lempille. Olin todennut, että jos löytää mieleisensä kengät, niin minä maksan.

Kenkien takia piti lähteä nyt Kirkolle. Pitäähän uudet kengät kylän rouville esitellä, tottakai.

Vaihdoin lippalakin ja takin ja sanoin, että nyt olen valmis minäkin. Taiteilimme lumessa navetan kupeessa olevalle liiterille, johon Toyota oli parkkeerattu joulun viettoon. Lempi meni autoon istumaan ja minä otin kolan ja aloin puhdistamaan oven edustaa, jotta saisin ajettua auton pihalle.

Vähän meinasi hiki yllättää, mutta lopulta oli ovien edusta puhdas ja siirryin autoon. Starttasin ja Corolla hyrähti nätisti käyntiin. Lähdettiin kohti kaupunkia.

Ei oltu päästy vielä ihan pihasta maantielle kun tajusin, että olimme jumissa lumessa. Vasen takarengas pyöri tyhjää ja auto ei liikahtanutkaan. Olisi pitänyt kolata koko piha puhtaaksi. Nyt oli lunta niin paljon, että ei päästy eteen- eikä taaksepäin.

Aikani yritettyäni sanoin Lempille, että nyt pitäisi mennä työntämään. Vähän pahantuuliselta tämä näytti kun aukaisi oven ja pudottautui lumeen. Paljon sitä olikin. Osa lumesta hupsahti Lempin uusien kengien varresta sisään. Lempi siirtyi auton taakse ja alkoi työntää.

Ei liikuttu mihinkään.

Aikansa kun Lempi oli purkanut kiukkuaan autoon, nousin minäkin autosta ja sanoin, että kyllä meidän nyt on paras odottaa Kettusta. Tämän on tapana käydä putsaamassa meidänkin piha samalla kun linkoaa kylän raitinkin.

Lempi ei sanonut enää mitään. Käveli käsilaukku tiukasti kyljessä kiinni kohti pirtin ovea.

Vähän ennen puoltapäivää Kettunen tulikin ja auttoi Toyotan kiipelistä, aurasi pihan ja linkosi vielä tien isommalle väylälle asti. Lunta tuli edelleen, mutta ei niin runsaasti kun yöllä ja aamusella.

Lähdin tupaan kysyäkseni Lempiltä, että joko mennään.

Sinne uuninpäälle oli nostettu pari nilkkapituisia talvikenkiä. Lempi oli kuorimassa perunoita. Kysyin, että lähdetäänkö. Hetken hiljaisuuden jälkeen sain vastauksen: ”Hulluhan sitä tuollaiseen keliin lähtee. Ja pitäähän minun saada kengät ensin kuiviksi.”

Lähdin navetalle katsomaan olisiko Rusina tai joku muu daameista juttutuulella. Ehtiihän sitä kirkolle huomennakin.

Kuopion kierrätysaste selvillä – lajittelumahdollisuuksia parannetaan

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , ,

Kotitalouksien tuottamasta jätemäärästä ja kierrätysinnosta on saatu uutta tietoa. Kuopio on mukana Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti.

 Selvityksessä mukana olleilla kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia.  Vuonna 2016 kotitalousjätettä syntyi keskimäärin 344 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli vajaat 50 prosenttia.

Kuntaseuduilla erilaisia vahvuuksia

Kuntaseutuja ei voida suoraan vertailla keskenään, sillä eri alueilla jätteitä koskeva tietopohja vaihtelee. Joillakin alueilla laskenta oli tarkempaa, koska jätteenkeräyksestä oli kattavammat tiedot. Kotitalousjätteen määrä ja kierrätysaste laskettiin jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueiden rajaamille kuntaseuduille, koska kuntakohtaista tietoa ei ole saatavilla.

Seurannassa mukana olleista kuntaseuduista kierrätysaste oli korkein Kuopion seudulla. Kierrätysaste nousi eniten Lappeenrannassa. Kotitalousjätteen määrä taas oli pienin Joensuun seudulla.

Kotitalousjätteillä tarkoitetaan ihmisten kotioloissa tuottamia jätteitä kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. Yhdyskuntajäte sisältää sekä yritysten, laitosten että kotitalouksien jätteet.

Kuopiossa jätteiden lajittelu entistä edullisempaa

Jätteiden lajittelu on vuoden alusta alkaen yhä kannattavampaa kuntalaisille. Savo-Pielisen jätelautakunnan juuri päivittämän jätetaksan mukaan hyötyjätteiden erilliskeräys halpenee merkittävästi vuoden alusta alkaen.

”Jätetaksa kannustaa nyt lajittelemaan entistä paremmin”, iloitsee Savo-Pielisen jätelautakunnan vs. suunnittelija Mirkka Koljonen.

Myös alueen kunnallisia jätehuoltomääräyksiä päivitetään parhaillaan. Tärkein tuleva muutos on, että muovi- ja lasipakkausten sekä metallin erilliskeräys laajenisi vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöille. Näin ollen yhä useampi taloyhtiön asukas voi lajitella jätteensä vieläkin paremmin omalla kiinteistöllä.

”Jätekukko on varautunut antamaan tulevana vuonna myös jätekatosneuvontaa, jotta kaikki tarvittavat jäteastiat saadaan mahtumaan kiinteistöille”, kertoo Jätekukon palvelupäällikkö Kati Malinen.

Kuopion kaupunki on sitoutunut valtakunnallisen jätesuunnitelman kierrätystavoitteisiin: kaupungissa kierrätetään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä ja hyödynnetään materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Kuopio on sitoutunut vähentämään jätemäärää. Pitkän tähtäimen tavoitteena olla jätteetön viimeistään vuonna 2050. Tavoitteisiin pääseminen tarkoittaa kiertotalouteen siirtymistä, jossa materiaali kiertää uudelleen.

Kierrätystavoitteet kiristyvät

Euroopan unioni on tiukentanut kierrätystavoitteita. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia.

Kunnat ovat vastuussa kotitalousjätteiden jätehuollon järjestämisestä lukuun ottamatta pakkausjätteitä. Kunnat voivat vaikuttaa moniin EU:n Suomelle ehdottamiin ohjauskeinoihin. Näitä ovat esimerkiksi erilliskeräyksen tehostaminen ja yhdyskuntajätteen alueelliset tai kunnalliset kierrätysvelvoitteet.

Lisätietoja:

Palvelupäällikkö Kati Malinen, Jätekukko Oy, puh. puh. 044 368 0152, [email protected]

Vs. suunnittelija Mirkka Koljonen, Savo-Pielisen jätelautakunta, puh. 044 718 5065 [email protected]

Tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 029 525 1376, [email protected]

Projektivastaava Minna Kuuluvainen, Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa – KierRe-hanke, puh. 044 718 2148, [email protected]

 

Joulumyyjäiset

Tauno Blogi Avainsanat: , , ,

 

Nyt on jouluhullutus astunut meidänkin pirttiin. Lempi on kansalaisopistolla jouluaskartelepiirissä. Tukiaisen nuori emäntä pitää tätä tilaisuutta. Osallistujat vievät vanhoja vaatteita tai tavaroita opintopiiriin, missä he sitten tekevät niistä joulumyyjäisissä myytäviä tuotteita

Lempi otti mukaansa vanhan parittoman villasukkani, jota enää ei pystynyt paikkaamaan. Oli kuulemma jo niin monta paikkaa päällekkäin, ettei villakappaletta edes sukaksi olisi tunnistanut. Lisäksi heitti kassiinsa vanhat sukkahousunsa, joissa oli muutama silmäpako sekä vanhat alushousuni. Menin kyllä vallan hiljaiseksi, kun tajusin mitkä lahkeet sieltä kassista vilkkuivat, mutta ymmärsin olla hiljaa.

Eilen sitten oli myyjäispäivä, johon minunkin piti lähteä mukaan. En uskaltanut liikoja vastustaa, sillä Lempin ilme oli hyvin päättäväinen. Isolle Kirkolle piti lähteä.

Lähestyin rouvien kojua vähän varoen. Näin jo sieluni silmin, kuinka kulahtaneen sinikirjavat kalsarini heiluisivat tuulessa kojun ylärekillä. Väkeä oli niin kuin markkinoilla ainakin. Kojun eteen oli tullut jo jonoa ja kauppa tuntui käyvän. Katselin sivusilmällä kalsareitani. Ei näkynyt. Uskaltauduin lähemmäksi ja tällöin Tukiaisen nuori emäntä huomasikin jo minut. Otti käteensä villapipon, jossa oli kauniita sinertäviä kukkasia reunassa ja sanoi, että siinä on tämän kylän kauneimmat kalsarit. Katsoin vähän hölmistyneenä nuorta emäntää, joka sitten osoitti sormella villapipon kukkasia ja sanoi, että ne on minun vanhoista kalsongeista tehty. Vallan hämmennyin. En ikinä olisi uskonut, että niin kaunis tuote on minun pöksyistäni tehty. Totesin kuitenkin, että olivat kyllä olleet ihan puhtaat. Pyykistä tulleet.

Nuori emäntä tirskahti hymyillen ja näytti seuraavaa tuotetta. Siinä oli vanha villasukkani. Tai eihän se enää villasukka ollut vaan koiran panta. Tiukuja rivi yläosassa. Ja ihmeellisesti olivat myös Lempin sukkahousut muuttaneet muotoaan. En olisi niitä muuten tunnistanutkaan, mutta Lempi jo ehähti siihen näyttämään, kuinka hienon tontun oli saanut housuistaan tehtyä. Oli sellainen tonttu, että sai mennä pihalle lintujen ruokinta-automaatiksi. Sukkahousut  oli täytetty tontun päätä ja nenää myöten erilaisilla siemenillä.

Myyjäiset oli järjestetty vähävaraisten lasten joulua tukemaan. Joten ostin minäkin sieltä jotakin. Ostin takaisin oman villasukkani. Saisi Turrekin joululahjan. Tutulla tuoksulla.