Kauppis-Heikin koululla huomio ruokahävikkiin

Mari Turunen Ajankohtaista, Arkisto

Ruokahävikkiin liittyvät asiat ovat tällä viikolla esillä Kauppis-Heikin koululla. Ruokahävikistä kerrotaan oppituntien aikana ja oppilaat myös pääsevät itse mukaan seuraamaan ruokahävikin kertymistä punnitsemalla biojätteeksi päätyvän lounasruuan määrää. KierRe-hanke on mukana tempauksessa ja palkitsee koulun esimerkillisestä toiminnasta, joten koululaisia odottaa myöhemmin mukava pieni yllätys.

Tempaus liittyy valtakunnalliseen Hävikkiviikkoon, jota vietetään tänä vuonna 11.-17.9.2017. Hävikkiviikon tavoitteena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä erityisesti kuluttajille. Ruokahävikki on roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.

Ruuan ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista on noin 40 %, joten turhaan tuotettu ruoka kuormittaa talouden lisäksi ympäristöä. Suomalaisen ruokaketjussa tuotetusta ruuasta 10-15 % eli noin 450 miljoonaa kiloa menee hukkaan. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Jokainen suomalainen heittää vuosittain keskimäärin 24 kg syömäkelpoista ruokaa pois. Ruokahävikin määrää voi vähentää esimerkiksi miettimällä jo ennakkoon, mitä vanhentuvia ruoka-aineita kotona jo on, ja suunnittelemalla ostokset sen mukaan. Lisää hyviä vinkkejä löytyy Hävikkiviikon sivuilta (www.havikkiviikko.fi).

Hanketietoa
KierRe-hankkeen (Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa, www.kierre.info) tavoitteena on kaupunkien resurssiviisautta ja vähähiilisyyttä tukevien ratkaisujen kehittäminen. Hankkeessa ovat mukana Iisalmen, Kuopion ja Varkauden kaupungit sekä ProAgria Pohjois-Savo. Hanke toimii ajalla 1.10.2016–31.12.2018 ja hanketta rahoittavat EAKR (Pohjois-Savon liitto), Pohjois-Savon kehittämisrahasto, sekä toteuttajat.

Lisätiedot:

Petri Kainulainen, rehtori, Kauppis-Heikin koulu
[email protected], puh. 040 543 4983

Mari Turunen, KierRe-hankkeen Iisalmen projektivastaava
[email protected], puh. 040 584 0803
www.kierre.info

Osallistu ja vaikuta: Millainen on resurssiviisas Kuopio?

Minna Kuuluvainen Ajankohtaista

Haluaisitko tulevaisuudessa liikkua sähköautoilla tai lainapyörillä? Voisiko katolla olla enemmän aurinkopaneeleita tuottamaan sähköä kotiisi tai voisimmeko viljellä yrttejä keskellä kaupunkia? Haluaisitko liikkua enemmän Kuopion saaristoissa tai esteettömillä luontopoluilla? Osallistu ja vaikuta Kuopion resurssiviisausohjelmaan.

Kuopion kaupunki laatii parhaillaan resurssiviisausohjelmaa yhdessä kuntalaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Ohjelmassa määritetään tavoitteet ja toimenpiteet sille, miten Kuopiosta tehdään hyvinvoiva, jätteetön, hiilineutraali ja globaalisti kestävän kulutuksen kaupunki. Kuntalaisilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa ohjelman sisältöön ja esittää tulevaisuuden resurssiviisaita ideoita. Tehdään yhdessä Kuopiosta resurssiviisas!

Osallistua voi kyselyn ja keskustelupalstan kautta. Keskustelu on avoinna otakantaa.fi sivustolla 24.9. saakka. Kyselyn pääsee täyttämään osoitteessa https://my.surveypal.com/Resurssiviisas-Kuopio–kuntalaiskysely

Kyselyyn vastaaminen vie noin 10-15 minuuttia ja se on avoinna 17.9. saakka. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan Kuopio-tuotteita.

Mitä resurssiviisaus tarkoittaa?

Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja, kuten luonnonvaroja, energiaa, tuotteita ja aikaa harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Hiilineutraalissa kaupungissa tuotetaan ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä vain sen verran, kuin niitä pystytään sitomaan. Jätteettömässä kaupungissa toimitaan kiertotaloudessa, jossa materiaalit kiertävät eikä tavaroita tuoteta jatkuvasti lisää. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen, kuten jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kestävän kulutuksen tason kaupungissa kulutetaan luonnonvaroja maapallon kantokyvyn rajoissa. Luonnolla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Viisi minuuttia luonnossa oleskelua kohentaa mielialaa ja 20 minuutin oleskelu laskee verenpainetta.

Lisätietoja:
projektivastaava
Minna Kuuluvainen, puh. 044 718 2148
minna.kuuluvainen(a)kuopio.fi

Roskaruokaa ei ole – Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään 11.-17.9.2017

Minna Kuuluvainen Ajankohtaista, Tapahtuma

Servica, Jätekukko ja Kuopion kaupunki kannustavat jälleen kuluttajia ruokahävikin ja erityisesti biojätteen vähentämiseen. Yhteistyökumppanit ovat jo neljättä vuotta mukana valtakunnallisessa Hävikkiviikossa. Tänä vuonna oppilaat voivat itse tutustua aiheeseen tehtävärasteilla ja samalla osallistua kilpailuun. Kuopion kouluravintoloissa Hävikkiviikosta tiedotetaan julisteilla, jotka voivat jäädä muistuttamaan asiasta myös viikon jälkeen.

Koulujen kilpailut
Kuopion alueen kouluille suunnatussa kilpailussa oppilaita kannustetaan ruokahävikin vähentämiseen tehtävärastikilpailulla. Palkinnot arvotaan osallistuneiden kesken. Jokaisesta suoritetusta rastista luokka saa arvontalipukkeen, jolla osallistuu palkintojen arvontaan. Servica palkitsee voittajaluokan koko koulun jäätelöillä ja Jätekukko palkitsee toisen luokan vierailulla Kuopion jätekeskukselle.

Ylijäämäruoan myynti jatkuu
Servica jatkaa syksyllä ylijäämäruuan myyntiä neljässä toimipaikassa. Ruoka-annoksia myydään Jynkän koululla, Martti Ahtisaaren koululla, Kallaveden lukiolla ja Karttulan seurakuntakodilla oppilasruokailun jälkeen, jos ruokaa jää yli. Lisätietoja ylijäämäruuan myyntipaikoista saa Servican internetsivuilta www.servica.fi/ruokalistat/koulut. Sitran laskelmien mukaan kaikissa Suomen kou-luissa tähdelounaita hyödyntämällä voitaisiin säästää vuodessa kaksi miljoonaa ateriaa.

Suomessa koko ravitsemusalan yhteenlasketun ruokahävikin määräksi on arvioitu 335–460 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä kotitalouksien, teollisuuden, kaupan ja ravitsemispalveluiden tuottama hävikki on noin 10–15 prosenttia kulutetusta ruoasta. EU:ssa ja Suomessa on asetettu tavoitteeksi puolittaa ruokahävikin määrä 2030 mennessä.

Lisätietoja:

Servica – Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä
Kehittämispäällikkö Tuire Puranen, tuire.puranen(at)servica.fi, puh. 044 426 0611

Jätekukko Oy
Ympäristökouluttaja Anja Räisänen, anja.raisanen(a)jatekukko.fi, 044 368 0192
www.jatekukko.fi/havikkiviikko (Kilpailun sivut avataan 1.9.)

Kuopion kaupunki, KierRe-hanke
Projektivastaava Minna Kuuluvainen, minna.kuuluvainen(at)kuopio.fi, puh. 044 718 2184

Hävikkiviikko: www.havikkiviikko.fi

Muotoilukilpailun voittajaksi Kalakukko -teos

Minna Kuuluvainen Ajankohtaista, Arkisto, Tapahtuma

Kevään aikana järjestetyn muotoilukilpailun voittaja julistettiin torstaina Kuopiossa. Voittajaksi valittiin Eve Karkaman ja Erik Lehtosaaren työ nimeltä Kalakukko -salaatinottimet sekä pannunalunen. Karkama ja Lehtosaari ovat Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Kilpailu oli käynnissä 1.4.-31.5.2017 ja siihen osallistui 22 työtä ympäri Suomen. Varkauden, Kuopion, Iisalmen ja KierRe-hankkeen järjestämässä kilpailussa etsittiin liikelahjaksi soveltuvia töitä ja suunnitelmia teemalla ”Huomisen koti”. Ehtona oli, että työssä käytettävästä materiaalista olisi vähintään 70 % pohjoissavolaisilta yrityksiltä tulevaa ylijäämämateriaalia.

”Tässä työssä kierrätysmateriaalin hyödyntäminen toteutui hyvin, sillä käytettävä materiaali on sataprosenttisesti kierrätysmateriaalia. Voittajan työ on ammattimaisesti muotoiltu, kaupallisesti tuotantokelpoinen ja toimiva arjessa”, kiitteli  projektipäällikkö Laura Leppänen voittajien työtä.

Kuntalaisilla oli mahdollisuus äänestää suosikkiaan kesäkuun ajan KierRe-hankkeen nettisivuilla sekä Varkauden Keskuskonttorilla ja Iisalmen Kulttuurikeskuksella. Voittajatyö valikoitui yleisöäänten ja palkintoraadin antamien pisteiden perusteella. Muita kärkeen nousseita töitä olivat muun muassa Huoletonta huomista –kassi ja Ryhti-henkari sekä Skeitsi –voiveitsi.

Kilpailun mahdollistivat Keski-Savon Jätehuolto llky, Jätekukko Oy ja Ylä-Savon jätehuolto Oy, jotka lahjoittivat palkintosumman 1500 euroa. Seuraavaksi selvitetään voittajatyön mahdollista toteuttamista ja kaupunkien sekä jätehuoltoyhtiöiden innokkuutta käyttää voittajatyötä omana liikelahjanaan.


Lisätietoja kilpailusta:
Laura Leppänen, projektipäällikkö
Navitas yrityspalvelut, Varkaus
puh. 044- 799 5619, [email protected]

Resurssiviisas tulevaisuus Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa

Laura Leppänen Ajankohtaista, Arkisto, Tapahtuma

Iisalmi, Kuopio ja Varkaus ovat aloittaneet työn kohti resurssiviisasta tulevaisuutta. Työ liittyy kuntien halukkuuteen olla kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijäkuntia. Kaupungit pyrkivät toimissaan kohti jätteettömyyttä, kestävää kulutusta ja päästöttömyyttä vuoteen 2050 mennessä. Tämä työ konkretisoituu kaupungeissa resurssiviisauden työpajapäivissä, jossa määritellään tavoitteet ja alustavat toimenpiteet tavoitteeisiin pääsemiseksi. Kaupungit rakentavat työpajapäivissä tiekarttaa kohti resurssiviisasta tulevaisuutta.

Työpajapäivien ajankohdat ovat:

  • ti 5.9. klo 12-16 Iisalmi, Ravintola Raatihuone
  • ke 6.9. klo 12-16 Varkaus, Navitas 1, kokoustila Ankkuri 3
  • ke 13.9. klo 12-16 Kuopio, Kuopion kansalaisopisto, opistosali

Työpajapäivät ovat tarkoitettu kaupungin henkilöstölle, yrityksille, yhdistyksille ja yhteistyökumppaineille. Tarkoituksena on pohtia resurssiviisauden askelmerkkejä yhdessä kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja kaupunkien elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Kaupunkilaiset pääsevät osallistumaan resurssiviisaan tulevaisuuden suunnitteluun eri tavoin eri kaupungeissa. Ajankohtaista -osiossa kerrotaan, kuinka kuntalaiset pääsevät osallistumaan tulevaisuuden rakentamiseen.

Varkauden ympäristöillat syksyllä 2017

Laura Leppänen Ajankohtaista, Tapahtuma Avainsanat: , , , ,

KierRe -hanke järjestää syksyllä Ympäristöiltoja Varkauden kaupungin kirjaston auditoriossa. Infot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, ja niissä käsitellään resurssiviisauden teemoja kuntalaisen näkökulmasta. Infojen yhteydessä on mahdollista osallistua Varkauden kaupungin resurssiviisauden toimenpidesuunnitelman eli tiekartan laadintaan ideoimalla, ehdottamalla ja kertomalla, kuinka esimerkiksi energiaa voitaisiin tuottaa tulevaisuudessa, kuinka jätemäärät saadaan vähenemään ja miten lähiruoan osuus saataisiin kasvamaan.

Infojen teemat ja aikataulut ovat seuraavat:

  • ke 13.9.2017 klo 17.30-19 ”Vähemmän ruokaa roskiin” Illan teemoina ruokahävikki, lähiruoka ja vastuullinen ruoka.
  • ke 20.9.2017 klo 17.30-19 ”Vaihtoehtoja autoilulle” Tutustu erilaisiin liikkumisen ja matkustamisen tapoihin. 
  • ke 22.11.2017 klo 17.30-19 Lajittelu kannattaa aina” Ohjeita ja neuvoja kierrätykseen

Ensimmäinen infoilta käsittelee ruokahävikkiä ja sitä, kuinka kotitaloudessa jokainen voi vähentää roskiin menevän käyttökelpoisen ruuan määrää. Lisäksi tarkastellaan ruoan vastuullisuutta ja lähiruokaa. Illan puhujina Sanna Louna Maa- ja kotitalousnaisista sekä Armi Nissinen Hyvinvointia elintarvikkeista -hankkeesta. Ilta on osa valtakunnallista ruokahävikkiviikkoa, jonka tarkoituksena on herätellä kuluttajia tarkastelemaan omia toimintatapojaan.

Toisen infoillan teemana on liikkumisen eri muodot ja niiden vaikutukset ympäristöön. Mitä on viisas liikkuminen? Mitä tulee huomioida hankittaessa biokaasuautoa? Tervetuloa katsomaan kaasuautoa livenä sekä kyselemään omistajan kokemuksia kaasuautoilusta! Puhujina asiantuntijat Tapio Kettunen ja Panu Jouhkimo.

Marraskuun teemaillassa käsitellään jätteiden lajittelua ja kierrätystä kotitalouksissa. Paikalla Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy sekä Keski-Savon Jätehuolto.

Lisätietoa tilaisuuksista: Teija Härkönen, teija.harkonen(a)navitaskehitys.fi, puh. 040 5038935

Maailman luonnonvarat on käytetty tältä vuodelta

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , ,

Maailman laskennalliset luonnonvarat tämän vuoden osalta on nyt käytetty. Maailman ylikulutuspäivä oli eilen 2.8. Loppuvuosi eletään siis ”lainalla” ja syöden tulevien vuosien luonnonvaroja. Maailman ylikulutuspäivää vietetään joka vuosi aikaisemmin ja aikaisemmin. Viime vuonna luonnonvarat oli käytetty loppuun 8.8. ja vuonna 2015 13.8. Vertailun vuoksi voi todeta, että vuonna 2000 ylikulutuspäivää vietettiin 4.10 ja vuonna 1970 23.12. Käytämme siis kiihtyvällä tahdilla maapallon luonnonvaroja hyväksemme.

Jos kaikki kuluttaisivat ja eläisivät kuten suomalaiset, ylikulutuspäivää vietettäisiin tänä vuonna jo 3.4. Suomalaisten kulutustottumuksilla tarvitsisimme siis 3,4 maapallon luonnonvarat tyydyttämään ahnaat tarpeemme. Luonnonvaroilla tarkoitetaan mm. puhdasta vettä, viljelysmaata, mineraaleja, kaivannaisia jne. Mitä on tehtävissä? Liikkumisesta ja asumisesta muodostuu suurin hiilijalanjälki ja nämä ovat suurin syy ylikuluttamiselle. Suomen ilmastoon emme pysty vaikuttamaan (paitsi kiihtyvän kasvihuoneilmiön kautta), mutta asumisen energiankulutukseen kylläkin. Asuja voi vaikuttaa itse asumisensa energiankulutukseen samoin siihen, millaista energiaa käytetään. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen asuntojen lämmityksessä ja sähkönkulutuksessa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitsee ylikulutusta.

Liikkumisen suhteen autot kannattaa jättää kotiin ja liikkua lyhyet matkat kävellen tai pyörällä, ainakin kesäaikaan. Joukkoliikennettä kannattaa hyödyntää siellä missä se on mahdollista ja yksityisautoilun osalta kannustan siirtymään sähkö- ja kaasuautoihin. Omistamisen ihanuus alkaa ekologiselta kannalta katsottuna olla kyseenalaista. Sen sijaan yhteisomistaminen, lainaaminen ja leasing -ovat nousevia ilmiöitä. Lomakausi on pikkuhiljaa päättymässä ja suomalaiset palaavat ruskettuneina työpaikoilleen, opiskelemaan ja kouluihin. Kauas on pitkä matka, voisiko rusketusta hankkia ihan koti-Suomessa. Lentomatkailu on erittäin vahingollista ilmakehälle, silti lentomatkailu lisääntyy kiihtyvällä tahdilla.

Ruuan tuotanto on yksi runsaasti resursseja vievä tuotannonala. Lihan kulutus kasvaa jatkuvasti, mikä tarkoittaa suurempia panoksia ja luonnonvarojen käyttöä. Lihan korvaaminen kasviksilla säästää luonnonvaroja ja pienentää ympäristövaikutuksia. Yksi kasvispäivä viikossa ei tapa ketään, sen sijaan jatkuva punaisen lihan syönti alkaa olla jo terveysriski. Mikä näissä yksinkertaisissa asioissa on oikeasti niin vaikeaa? Onko totutuista tavoista ja ennakkoluuloista niin vaikea päästä eroon? Ei ole mies eikä mikään, joka ei omista autoa, taloa ja kesämökkiä, venettä, moottorikelkkaa ja härpäkettä? Ja salaatti on jäniksen ruokaa. Voi pyhä jysäys sentään!

Muotoilukilpailun voittaja ratkeaa 17.8.2017

Teija Härkönen Ajankohtaista Avainsanat:

Kevään aikana (1.4.–31.5.2017) järjestettyyn muotoilukilpailuun saapui määräaikaan mennessä 22 työtä ympäri Suomea. Varkauden, Kuopion, Iisalmen ja KierRe-hankkeen järjestämässä kilpailussa etsittiin liikelahjaksi soveltuvia töitä ja suunnitelmia teemalla ”Huomisen koti”. Ehtona oli, että töissä hyödynnettäisiin pohjoissavolaisilta yrityksiltä tulevia ylijäämämateriaaleja vähintään 70 %.

Kilpailuajan päättymisen jälkeen kuntalaisilla oli mahdollisuus äänestää suosikkiaan kilpailu.kierre.info –sivulla sekä Varkauden Keskuskonttorilla ja Iisalmen Kulttuurikeskuksella. Kymmenen työtä valikoitui jatkoon yleisöäänien ja palkintoraadin perusteella, ja voittajatyö julkistetaan 17.8.2017. Palkintoraati pisteytti työt arvioiden niiden kaupallista potentiaalia, liikelahjaidean toimivuutta ja käytettävyyttä arjessa, toteutus- ja tuotantokelpoisuutta sekä pohjoissavolaisuuden näkymistä työssä.

Voittajatyön julkistamistilaisuus pidetään Kuopion valtuustotalolla 17.8. klo 13.00.
Kilpailun ovat mahdollistaneet Keski-Savon Jätehuolto lky, Jätekukko Oy ja Ylä-Savon jätehuolto Oy.

Siivoustalkoot mökillä ja kotona

Laura Leppänen Ajankohtaista, Arkisto Avainsanat: , , , ,

Kesälomakauden alkaessa monella mökillä, autotallissa ja varastossa on pyörähtänyt käyntiin siivoustalkoot. Helpoin tapa päästä eroon tarpeettomasta tavarasta on lastata ne sekajäteastiaan ja odotella roska-autoa tulevaksi. Toinen kyseenalainen, mutta valitettavan usein käytetty tapa, on dumpata epämääräiset tavarat metsäautotien päähän, tienvarren levikkeelle tai hylätylle tontille. EI NÄIN!

Sekajäteastiaan ei kuulu metalli, lasi, erilaiset vaaralliset jätteet eikä autonrenkaat. Näitä tavaroita ei toivota Riikinvoiman ekovoimalaitokselle poltettavaksi, sillä niille löytyy hyödyntäjät ja hyödyntämiskohteet muualta. Metalliromulle löytyy vastaanottajia joka kunnasta ja kaupungista. Metalliromulla on olemassa selkeä hinta ja jälleenmyyntiarvo, joten metalliromun dumppaaminen sekajäteastiaan on silkkaa hölmöyttä. Mikäli nurkista löytyy suurempia määriä metalliromua, metallinkerääjät tulevat oveltasi sitä hakemaan ja maksavat vielä siitä hyvästä. Metallinkeräyspisteitä ja metallin kerääjiä löytyy, joten mielestäni on turha vedota siihen että metallin toimittaminen kierrätyksen on liian hankalaa. Metallin louhiminen, jalostaminen ja prosessointi vaativat suunnattomasti energiaa ja luo valtaisan määrän kaivosjätettä. Metallia voi kierrättää periaatteessa loputtomasti, sen ominaisuudet eivät heikkene eikä arvo laske kierrätyksen myötä.

Elintarvikelasin voi toimittaa kierrätyspisteen lasinkeräykseen. Lasinkeräyksen kautta lasit menevät uudelleen käyttöön mm. lasivillan valmistukseen. Lasin valmistu vaatii korkeita lämpötiloja ja on näin ollen erittäin energiaintensiivistä. Lasin kierrätys säästää luonnonvaroja, sillä kierrätyslasin sulamispiste on alhaisempi kuin neisteellisen lasin valmistuksessa käytetty lämpötila, jolloin energiaa kuluu vähemmän. Pantilliset lasipakkaukset kiertävät Suomessa hyvin, mutta pantittomien lasipakkausten kierrättämisessä on vielä parantamisen varaa. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi rikkoutunut juomalasi tai lasinen uunivuoka ei kuulu lasinkeräyspisteeseen vaan sekajätteeseen.

Vaaralliset jätteet kuuluvat aina vaarallisen jätteen erilliskeräykseen eikä niitä missään tapauksessa saa laittaa sekajäteastiaan. Vaarallisia jätteitä ovat mm. lääkkeet, elohopeakuumemittarit, tähteeksi jääneet maalit, liimat, lakat ja liuottimet, akut, vahvat pesu- ja puhdistusaineet. Lääkejätteet voi toimittaa apteekkeihin, muut vaaralliset jätteet kuuluvat vaarallisen jätteen erilliskeräyspisteisiin.

Autonrenkaitakin löytyy monesta pihasta, nurkasta ja autotallista. Autonrenkaan kuuluvat tuottajavastuun piiriin eli renkaiden tuottajat (maahantuojat, myyjät, kauppiaat) joutuvat lakisääteisesti järjestämään käytettyjen ja käytöstä poistettujen renkaiden keräämisen ja kierrättämisen. Käytetyt autonrenkaat voi viedä lähimpään renkaiden vastaanottopisteeseen. Esimerkiksi Varkaudesta löytyy 10 käytettyjen renkaiden vastaanottopistettä.

Autotallin, varaston tai mökin nurkkia siivotessa kannattaa nähdä vaivaa myös tarpeettomien tavaroiden toimittamisesta oikeisiin kierrätyspisteisiin. Kun tavarat lajittelee jo siivousvaiheessa, on niiden toimittaminen eteenpäin helpompaa ja nopeampaa. Mikäli et vielä ole jokavuotista nurkkien siivousta tehnyt, kannattaa se ajoittaa tulevalle viikolle. Keski-Savon Jätehuolto järjestää toiminta-alueellaan (Juva, Joroinen, Heinävesi, Leppävirta ja Varkaus) kiertävän vaarallisen jätteen, metallin ja autonrenkaiden keräyksen 3.7.-7.7.2017 välisenä aikana. Katso lähin kiertävän keräyksen pysähdyspaikka ja ajankohta ja hoida siivoustyösi kunniakkaasti loppuun saakka. Kliseinen lause wc-paperimainoksesta sopii myös tähän kohtaan ” Luonto kiittää luonnonystävää”.

Syksyllä lisää uusia julkisia latauspaikkoja lupaa Savon Voima

Laura Leppänen Ajankohtaista, Arkisto

Varkaudessa järjestetyssä tapahtumassa Energiatehokas huominen Savon Voima esitteli suunnitelmia uusien julkisten latauspisteiden rakentumisesta Pohjois-Savoon. Heillä on suunnitelmissa julkistaa 5-10 uutta julkista latauspistettä tämän vuoden aikana. Uusia latauspisteitä saatetaan tämän vuoden aikana nähdä vielä Varkaudessa, Leppävirralla, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Lapinlahdella sekä Pieksämäellä, Tervossa, Hankasalmella, Suonenjoella ja Tahkolla. Tällä hetkellä julkisia sähköauton latauspisteitä löytyy Kuopion Matkukselta ja Pitkälahden ABC:ltä sekä toriparkista, Jari-Pekalta Joroisista, K-Market Monnista Leppävirralta sekä Rantasalmen Järvisydämestä.

Savon Voima etsii uusia yhteistyökumppaneita julkisten latauspisteiden rakentamiseen. TEM:n investointi tukea julkisiin latauspisteisiin on varattu noin 4,8 miljoona euroa kolmelle vuodelle. Nopeat pikalatauspisteet voivat saada 35 % julkista tukea ja hitaammat asiointipisteet 30 % julkista tukea.

Sähköautoja liikkuu 985 kappaletta ja ladattavia hybridejä 2990 kappaletta tällä hetkellä Suomen maanteillä. Pohjois-Savossa täysähköautoja on seitsemän ja ladattavia hybridejä 57. enemmänkin sähköautoja ja hybrideja voisi olla. Valtakunnan tavoitteet sähköautoille on huikeat 250 000 vuoteen 2030 mennessä.

Tilaisuudessa ladattavia hybridejä oli esittelemässä Varkauden Auto-Jeni Oy. Toyota RAV4 ja Toyota Priusta pääsi koeajamaan ja ajosta nauttimaan tilaisuuden päätteeksi. Auto-Jenin Anne Husson mukaan Varkauden seudulla uusista myydyistä Toyotan autoista 34 % on sähköautoja, pääasiassa hybridejä.