Vaatteidemme tarina

Laura Leppänen Ajankohtaista, Arkisto Avainsanat: , , ,

Viime viikolla vietettiin vaatevallankumouksen viikkoa vuosimallia 2017. Vaatevallankumouksella herätellään ihmisiä pohtimaan hankkimiensa vaatteiden alkuperää, niiden vastuullista valmistusta, ympäristökysymyksiä ja ylipäätään vaateteollisuuden läpinäkyvyyttä. Koko homma alkoi vuoden 2014 Rana Plazan vaatetehtaan romahduksesta Bangladeshista, joka vaati 1133 kuolonuhria ja yli 2000 loukkaantunutta. Tyhjennettäväksi määrätyn rakennuksen viiteen vaatetehtaaseen oli ompelijat pakotettu töihin, etteivät meille suunnattujen vaate-erien toimitukset myöhästyisi.

Huomasin tämän tarinan somesta ja jäin miettimään. Kurkkasin omaan vaatekaappiini ja katselin, missä vaatteeni on valmistettu. Halpaketjuliikkeiden vaatteet olivat järjestään Made in Bangladesh, mutta niin olivat kaikki muutkin. Valmistusmaina olivat Kiina, Vietnam, Bangladesh ja Turkki. Tehdäänkö vaatteita ylipäätään enää missään muualla tai edes Euroopassa?

Suomalaisista tunnetuista vaatemerkeistä esim. Reimalta ei heidän verkkosivuiltaan löydy tietoa siitä, missä vaatteet valmistetaan. Reima nousi otsikoihin jokin aika sitten, kun he eivät olleet halukkaita liittymään Bangladeshin vaatetehtaiden turvallisuutta parantavaan Accord –sopimukseen. Pian tämän jälkeen yhtiö ilmoitti liittyvänsä sopimukseen. Nanson trikootehdas löytyy edelleen Nokialta, tosin se ei ole enää heidän suorassa omistuksessaan. Muut tuotteet valmistetaankin Turkissa, Portugalissa, Virossa ja Intiassa. Pääosa tuotteista tehdään Suomen ulkopuolella.

Puuvillan viljely johtaa usein veden ylikulutukseen

No mitäpä tämä minulle tai muullekaan kuluttajalle kuuluu tai miksi siitä pitäisi välittää? Pääasia, että voi ostaa edullisia vaatteita. Jokuhan niiden tekemisestä kuitenkin palkkansa saa. Vai saako? Vaatteiden tuotantoon käytetään luonnonvaroja melkoisen paljon. Yhden puuvillakilon tuotantoon kuluu vettä 10 000l. Siis ihan älytön määrä. Puuvilla kasvatetaan pääasiassa keinokastelluilla alueilla, alueilla joilla on pulaa puhtaasta juomavedestä. Puuvillan tuotantoon käytetään myös runsaasti kemikaaleja ja torjunta-aineita. 1

Maailman neljänneksi suurimman Aral –järven kuivuminen on yksi esimerkki siitä, miten puuvillapeltojen keinokastelu voi saada aikaan todellisen ympäristökatastrofin. Aral –järven lähes täydelliseen kuivumisen. Edelleen alueella kasvatetaan puuvilla ja ihmiset toimivat valtiojohtoisina ”vapaaehtoisina” puuvillankorjaajina, kuten ovat toimineet jo lähes 50 vuotta.2

Vastuullisuus vaatteiden tuotannossa

Entäs sitten vaatetehtaissa? Mitä siellä tapahtuu? Vaatetehtaissa tehdään usein lähes pakkotyötä 12-16 tuntia päivässä mitättömillä tauoilla, mitättömällä palkalla. Virallinen viikkotyöaika ylitetään reippaasti eikä ylityökorvauksia juurikaan makseta. Palkka on yleensä minimipalkka, mikä ei riitä kunnolla elämiseen. Työtä tehdään hirvittävät määrät, jotta eläminen köyhyydessä jatkuu. Köyhyyden myötä myös lapsien on pakko lähteä töihin opiskelun tai lapsena olemisen sijaan. Työntekijän iällä ei ole niin väliä, pääasia, että on vikkelät sormet ja hyvä näkö.3

Mikä on kuluttajan vastuu? Pystyykö kuluttaja edes tekemään sellaisia valintoja, että voisi ostaa vastuullisesti tuotettuja vaatteita läpinäkyvän valmistusketjun myötä? Olen skeptinen tämän suhteen. Pitäisikö palata lehmännahkavaatteiden käyttäjäksi…

 

1 WWF: Suomen vesijalanjälki

National Geographic Suomi. Araljärvi: Järvi, joka katosi 5.7.2015

3 Kuningaskuluttaja: Vertaa vaatteiden Made in –maita 19.2.2015

Kuopion kaupunki sitoutunut jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätystuotteiden käyttöön

Minna Kuuluvainen Ajankohtaista

Kuntien omassa toiminnassa ja julkisissa hankinnoissa voidaan vaikuttaa merkittävästi kiertotalouden toteutumiseen. Kuopion kaupunki ja alueella jätehuoltoyhteistyötä tekevät 15 muuta kuntaa ovat hyväksyneet alkuvuonna 2017 yhteisen jätepoliittisen ohjelman, jossa ne sitoutuvat toimimaan esimerkillisesti niin jätteiden synnyn ehkäisemisessä kuin kierrättämisessä.

Kuntien toiminnassa ja niiden tekemissä hankinnoissa on tarkoitus ottaa huomioon entistä paremmin se, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Samoin edistetään mahdollisuuksien mukaan käytettyjen ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden hankkimista. Kuntien käytöstä poistuville tavaroille etsitään uusiokäyttömahdollisuuksia. Ruokahävikin vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja ylijäämäruoan myyntiä pyritään laajentamaan.

Kuntien jätepoliittisessa ohjelmassa kunnat ohjaavat myös omistamansa jäteyhtiön, Jätekukon, toimintaa. Tavoitteena on kehittää asukkaille tarjottavia palveluja edelleen siten, että kierrätys ja ympäristövastuullisuus lisääntyvät. Myös jätelautakunta toteuttaa osaltaan ohjelmaa esimerkiksi seuraamalla, että asukkaat järjestävät jätehuollon asianmukaisesti.

Ohjelman tavoitteisiin kokonaisuudessaan voi tutustua täällä: Kuntien jätepoliittinen ohjelma vuoteen 2022. Kuopiolla on lisäksi jätteettömyyteen liittyviä, vielä ohjelmaa pidemmälle tähtääviä tavoitteita, sillä se on liittynyt resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien verkostoon.

Lisätietoja:
Saija Pöntinen
palvelupäällikkö
Savo-Pielisen jätelautakunta
puh. 044 718 5066, etunimi.sukunimi(a)kuopio.fi

 

Iisalmessa seurataan ruokahävikkiä toukokuun ajan

Mari Turunen Ajankohtaista, Arkisto

Iisalmen kaupungin ruokapalvelu seuraa ruokahävikkiä toukokuun ajan Juhani Ahon koulun, Kirkonsalmen koulun sekä Lumakeskuksen valmistuskeittiöissä. Päiväkotien ja koulujen jakelukeittiöissä seurataan vastaavasti syntyneen biojätteen määrää.

Ruokahävikin määrä Suomessa
Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi. Suomessa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa eli 20–30 kiloa henkeä kohti. Roskiin heittämämme ruuan arvo on noin 500 miljoonaa euroa per vuosi ja sen hiilidioksidipäästöt (CO2) vastaavat 100 000 henkilöauton vuosipäästöjä.

Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, joiden osuus on noin 35 % kaikesta ruokahävikistä. Kaupan hävikkimäärä on noin 65-75 miljoonaa kiloa. Elintarviketeollisuuden prosesseissa vastaavasti hukkaantuu noin 75-140 miljoonaa kiloa ruokaa. Ravitsemuspalveluissa eli ravintoloissa, lounasruokaloissa ja kunnallisissa ruokapalveluyrityksissä kipataan biojätteeseen 75-85 miljoonaa kiloa ruokaa, tästä osa on asiakkaiden lautasilta ja osa keittiön puolelta.

Miten ruokahävikin määrää voidaan vähentää?
Ravintoloissa ja valmiskeittiöissä ruokahävikkiä voidaan vähentää tekemällä asiakastutkimusta ja –valistusta, suunnittelemalla ruokalistoja, mitoittamalla hankintoja ja valmistusta sekä jaksottamalla paremmin valmistusta ja esillepanoa. Myös hävikiksi päätyvän jätteen säännöllisellä mittaamisella voidaan ongelmakohtia hahmottaa ja niihin puuttua aiempaa paremmin.

Kotitaloudet voivat vähentää hävikkiä esimerkiksi käyttämällä helposti pilaantuvat ruoat ensimmäisenä, tarkistamalla ruoka-ainekaapit ennen kauppaan lähtöä ja pakastamalla tähteeksi jääneet ruoat myöhempää käyttöä varten.

Myös KierRe-hanke pyrkii vaikuttamaan ruokahävikin määrään Pohjois-Savossa
Ruokahävikin määrän selvittäminen ja vähentäminen on myös yksi KierRe-hankkeen (www.kierre.info) osatavoitteista. Hanke on käynnistänyt resurssiviisaustyön Varkauden, Kuopion ja Iisalmen kaupungeissa. Hankkeen tavoitteena on edistää energiatehokkuuden parantamista ja uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöönottoa; vähähiilisyyttä tukevia liikkumismuotoja ja asumisratkaisuja; kierrätyksen tehostamista ja uusia ratkaisujen pilotointia sekä ruokaketjun kiertoa ja biotalouden kehittämistä.

Osana resurssiviisaustyötä selvitetään ruokahävikin määrää kunnallisissa valmistuskeittiöissä sekä pohditaan yhdessä kaupungin henkilöstön kanssa mahdollisuuksia ja tapoja ruokahävikin vähentämiseen. Myös ravintoloissa ja kaupoissa pyritään selvittämään ruokahävikin määrää ja löytämään keinoja sen vähentämiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vuosittain toistuvalla ruokahävikkiviikolla (28.8.-3.9.2017) haastamme niin kotitaloudet kuin ravintolatkin seuraamaan omasta toiminnasta syntyvää ruokahävikkiä.

Lisätiedot:
Pirjo Heikkilä / Ruokapalvelupäällikkö                                         Mari Turunen / KierRe, Iisalmen projektivastaava
pirjo.heikkila(at)iisalmi.fi, puh. 040 588 9048                              mari.turunen(at)iisalmi.fi, puh. 040 584 0803

Lähteet:
• Vähennä ruokahävikkiä – Ympäristöystävällisen ja kannattavan ruokatalouden opas
• Saa Syödä! –sivusto
• Yle Prisma Studion julkaisu ruokahävikin määrästä

Resurssiviisaustyö käynnistyy Kuopiossa

Minna Kuuluvainen Ajankohtaista, Arkisto

Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan 20.4. käynnistää Kuopion resurssiviisauden tavoitetyön kuuden eri teemakokonaisuuden avulla. Vuoden 2017 alussa käynnistynyt kaksivuotinen Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa -hanke (KierRe) vastaa Kuopiossa työn koordinoinnista. Tavoitteet ja toimenpiteet määritetään erilaisissa työpajoissa, kyselyillä, asiantuntijatapaamisissa ja seminaareissa. Työhön sitoutetaan kaupunkikonsernin lisäksi muita toimijoita, kuten tutkimus- ja oppilaitoksia, yrittäjiä, eri alojen yhdistyksiä ja asukkaita.

Vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja hyvinvointia kuudella teemalla

Kuopiossa tavoitteet ja toimenpiteet on jaoteltu kuuteen eri teemakokonaisuuteen.

  1. Energiantuotannon ja -kulutuksen teemakokonaisuudessa haetaan keinoja, joiden avulla voidaan siirtyä kohti uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvaa ja hiilineutraalia sähkön- ja lämmöntuotantoa.
  2. Yhdyskuntarakennetta ja liikkumista käsittelevä teema tulee sisältämään tavoitteita, jotka edistävät viisaan liikkumisen ja laadukkaiden viher- ja virkistysalueiden huomioimista entistä paremmin maankäytön suunnittelussa.
  3. Kulutus ja materiaalikierrot -teema sisältää kestävien uusien kulutusmallien, kuten uudenlaisten tuotepalveluiden ja yhteisomistuksen sekä vuokraus- ja lainauspalvelujen kehittämistä. Materiaalikiertoja parannetaan hyödyntämällä kierrätysmateriaaleja neitseellisten raaka-aineiden sijasta. Tarkoituksena on löytää Kuopion alueelle sopivia uusia kiertotalouden liiketalousmahdollisuuksia.
  4. Ruuantuotanto ja -kulutus teemakokonaisuus nostaa esille Kuopion mahdollisuudet lähiruuan hyödyntämiselle ja kehittää ruokahävikin vähentämiskeinoja.
  5. Veden käyttö ja luonnonvedet -teeman sisällä haetaan toimenpiteitä, joilla voidaan turvata hyvä juomavesi ja pitää luonnonvesien tila hyvänä. Uusia ratkaisuja etsitään muun muassa hulevesien hallintaan ja kestävään vesivarantojen käyttöön. Vesiluontoa kehitetään kaupunkilaisten hyvinvoinnin lähteenä.
  6. Hyvinvointia luonnosta -teemalla Kuopio haluaa painottaa luonnon merkitystä hyvinvoinnin tuojana. Monipuolinen luonto on Kuopiossa lähellä jokaista kaupunkilaista ja luonnon tuomat hyvinvointivaikutukset halutaan entistä paremmin kaikkien saavutettaviin. Hyvinvointia luonnosta -teema käsittää toimenpiteitä, joiden avulla parannetaan ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua luonnon avulla. Työssä tarkastellaan myös luonto- ja ympäristökasvatusta sekä erilaisia luontoa hyödyntäviä palveluja. Kaiken perustana on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen.

Taustaa

Kuopion kaupunki hyväksyttiin helmikuussa 2016 resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien FISU-verkostoon (Finnish Sustainable Communities). Verkoston kaupunkien tavoitteina ovat hiilineutraalisuus, jätteettömyys ja globaalisti kestävä kulutus vuoteen 2050 mennessä. Resurssiviisaat kunnat edistävät alueellaan hiilineutraaleja toimintamalleja ja kiertotaloutta.

Kuopio laatii yhdessä sidosryhmien, kuten tutkimus- ja oppilaitoksien, elinkeinoelämän, yhdistysten ja asukkaiden kanssa resurssiviisautta edistävät tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla hiilineutraalius, jätteettömyys ja kestävä kulutuksen taso saavutetaan. Pyrkimyksenä on vahvistaa kunta- ja aluetaloutta, luoda työpaikkoja ja edistää kestävää hyvinvointia.

Työn eteneminen

Resurssiviisautta koskeva ohjelma tuodaan lokakuussa ympäristö- ja rakennuslautakunnan käsiteltäväksi, joka vie sen marraskuussa kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Lisätietoja

projektivastaava
Minna Kuuluvainen, puh. 044 187 2148
minna.kuuluvainen(a)kuopio.fi

ympäristöjohtaja
Tanja Leppänen, puh. 044 718 2141
tanja.leppanen(a)kuopio.fi

Veden ja energian riittävyys ovat ihmiskunnan suuria kysymyksiä

Laura Leppänen Ajankohtaista, Arkisto

Meitä ihmisiä on tällä maapallolla ihan tuota pikaa 7,5 miljardia. Ensimmäinen miljardi tuli täyteen vuonna 1804. Lajimme edustajien määrän arvioidaan kasvavan 9 miljardiin vuoden 2040 paikkeilla. 7,5 miljardia ihmistä, puhumattakaan 9 miljardista, käyttävät elämiseensä paljon voimavaroja. Näistä kaksi tärkeintä ovat vesi ja energia eri muodoissaan.

YK arvioi, että vuoteen 2025 mennessä jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii vesipulasta. Jotta saamme vettä ihmisten käyttöön, tarvitaan kehittynyttä pumppausteknologiaa. Vedenkäyttöön liittyy myös energiakysymyksiä, jotka tulee voida ratkaista kestävällä tavalla. Energiatehokkaalla pumppausteknologialla edistetään niin vedenkäyttöä kuin energian riittävyyttä. Sitä tarvitaan myös ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen.

Laskennallisesti vettä riittää kaikille
Maapallon vesivaroista vain kolmisen prosenttia on ihmisen hyvinvoinnille välttämätöntä makeaa vettä. Siitä suurin osa on varastoitunut jäätiköihin sekä maa- ja kallioperään. Vain yksi prosentti makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä järvissä, joissa ja tekoaltaissa. Iso osa siitäkin on yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien sekä maatalouden lannoite- ja torjunta-aineiden saastuttamaa. Jo reilusti yli miljardi ihmistä joutuu selviämään arjestaan ilman puhdasta vettä, vaikka laskennallisesti vettä riittää kaikille maailman ihmisille.

Viime vuosisadan aikana vedenkäyttö on kuusinkertaistunut, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin väestönkasvu samana aikana. Erityisesti teollistuminen ja kaupungistuminen ovat lisänneet vedenkulutusta. Varsinkin Länsi-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa, Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa vettä kulutetaan enemmän kuin sitä syntyy. Worldometers:n seurannan mukaan olemme tänä vuonna käyttäneet jo reilu 15 000 000 miljardia litraa vettä.

Investointeja energiatehokkuuteen ja puhtaaseen energiaan
Kasvava väestömäärä tarvitsee paitsi elossapysymiseen myös hyvinvointinsa parantamiseen paljon energiaa. Worldometers:n seurannan mukaan maailmassa käytetään päivittäin vajaa 400 terawattituntia energiaa, mistä valtaosa tuotetaan vielä uusiutumattomista energialähteistä. Teollisuuden energiankulutuksen odotetaan kasvavan koko maailmassa 42 prosenttia vuosina 2007–2035 eli keskimäärin 1,3 prosenttia vuodessa.

Mikäli haluamme pysyä tavoitteessamme pysäyttää ilmaston lämpeneminen kahteen Celsius-asteeseen, on arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä tulee investoida 35 triljoonaa US dollaria puhtaan energian tuotantomuotoihin ja energiatehokkuuden parantamiseen. Tämä tarkoittaa 1 100 miljardin dollarin vuosittaista investointivauhtia. Vuosina 2010–2015 investointitahti oli 300–500 miljardia dollaria. Joten kirittävää vielä on.

Pumppausjärjestelmät vaikuttavat vesi- ja energiakysymyksiin
Pumppausjärjestelmien osuus maailman sähköenergian käytöstä on yli 20 prosenttia. Joten pumppujen energiatehokkuudella ja sen parantamisella on merkittävä vaikutus maailman energiankulutukseen.

Pumppuja tarvitaan myös paljon nykyistä enemmän puhtaan juomaveden valmistuksessa. Merivedestä on jo tullut merkittävä ja se on tulevaisuudessa vielä huomattavasti käytetympi ”raaka-aine” puhtaan, juomaveden valmistuksessa. Erilaisissa suolanpoistoprosesseissa tarvitaan tehokkaita pumppuja. Kuivuuden lisääntyminen ja pohjavesien ehtyminen kasvattavat myös veden siirtolinjapumppauksia. Pumpuilla ja pumppauksilla on rooli myös uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehityksessä.

Pumpuilla ja pumppauksilla on suuri merkitys taistelussa veden riittävyyden ja ilmaston lämpenemisen rajoittamisen puolesta sekä osana kestävää energiantuotantoa.

29.3.2017 Pekka Salmi, Sulzer Pumps Finland Oy:n Suomen huoltoliiketoiminnan päällikkö

Biletoppi ja jaettu vaatekaappi – vaihtoehtoja kulutusvimmalle

Laura Leppänen Ajankohtaista

Onko vaihtoehtoja kulutusvimmalle?

Ympäristödialogissa oli maaliskuun teemana vaateteollisuuden kestävyys. Vaateteollisuus kuluttaa valtavasti luonnonvaroja ja pilaa vesiä. Puuvillan viljeleminen vie tilaa ruoantuotannolta ja muuttuu yhä vaikeammaksi ilmastonmuutoksen edetessä. Vaatteet tuotetaan halvalla pääosin maissa, joissa sääntely niin ympäristöasioissa kuin työolojen suhteen on heikkoa. Miten vaatteiden valmistamisen todellinen hinta haitallisine ympäristövaikutuksineen saataisiin näkyviin?

Jokainen suomalainen aiheuttaa 17 kg tekstiilijätettä vuodessa. Muodin mukana pysyminen ja kertakäyttöiset vaatteet aiheuttavat valtavan ympäristötaakan luonnonvarojen kuluttajana, erityisesti puhtaan veden kuluttajana ja pilaajana. Puuvillan tuotanto vaatii vettä 10 000l/ puuvillakilo. Vaatteita värjätään ja käsitellään erilaisilla kemikaaliseoksilla ja prosessivedet johdetaan vähäisen käsittelyn kautta puhdasvesilähteisiimme. Kuinka vastuullisia ovat edullisia vaatteita tarjoavat yritykset tai vaateteollisuus ylipäätään? Tiedämmekö tai haluammeko tietää, kuka vaatteemme oikeasti tekee, missä ja millaisissa olosuhteissa?

Kuuntele podcast- keskustelu aiheesta SoundCloudista tästä linkistä.

Toivomme myös osallistumista vaatevallankumoukseen 24.-30.4.2017. Tempauksen tarkoituksena on lisätä vaateteollisuuden tuotannon läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Katso lisätiedot tästä.

MUOTOILUKILPAILU AVOINNA 1.4.-31.5.2017

Laura Leppänen Ajankohtaista, Arkisto

OSALLISTU MUOTOILUKILPAILUUN!

KierRe -hanke yhteistyössä Varkauden, Kuopion ja Iisalmen kaupunkien kanssa julistaa avatuksi muotoilukilpailun. Kilpailussa etsitään arjen käyttöön soveltuvaa liikelahjaidea teemalla ” Huomisen koti”. Liikelahjassa tulee käyttää yrityksiltä saatavaa ylijäämämateriaalia 70 % kaikesta työhön käytettävästä materiaalista. Kilpailu on kaikille avoin. Osallitua voi yksin tai ryhmässä. Osallistumaan ovat tervetulleita alan harrastajat, opiskelijat, tee-se-itse tuunajat ja alan ammattilaiset.

Kilpailun pääpalkinto on voittajalle 1 500€, jonka lahjoittavat Jätekukko Oy, Keski-Savon Jätehuolto Llky ja Ylä-Savon jätehuolto Oy.

Kilpailuun pääsee osallistumaan kilpailu.kierre.info -osoitteessa tai lähettämällä suunnitelman/ valmiin tuotteen osoitteeseen Navitas Kehitys Oy, PL 1, 78201 Varkaus tai toimitettuna Navitas Kehitys Oy:n toimistoon Wredenkatu 2, 78200 Varkaus.

Kilpailun yhteistyöyritykset päivittyvät kilpailusivulle.

Kilpailun tarkemmat säännöt löytyvät alta

Muotoilukilpailu VKI_kilpailusaannot

Valot sammuivat Pohjois-Savossa ilmaston puolesta – kiitos osallistumisesta!

Minna Kuuluvainen Arkisto Avainsanat: , ,

Lauantaina 25.3. vietettiin maailmanlaajuista ilmastotapahtumaa Earth Houria. KierRe -hanke yhdessä Iisalmen, Kuopion ja Varkauden kaupunkien kanssa haastoi mukaan yrityksiä, yhteisöjä sekä kuntalaisia. Tietoomme tuli kaiken kaikkiaan noin 60 kohdetta Pohjois-Savossa. Kiitos kaikille osallistumisesta! Tapahtuma sai mukavasti huomiota myös paikallislehdissä sekä sosiaalisessa mediassa.

Kuopion kaupungille mukaan sammuttamaan valoja ja viettämään kynttiläillallista ilmoittautuivat seuraavat yritykset: Puijon Torni, Scandic Kuopio, Ravintolamestareiden Isä Camillo, Musta Lammas, Pannuhuone sekä kauppakeskukset Ikea, Matkus, H-talo, Aapeli ja Vihtori. Kuopion tähtitieteellinen seura Saturnus järjesti Kuopion tähtitornilla tähtinäytöksen. Julkisivuvalot sammuivat kaupungintalolta, Lyseon lukiolta, musiikkikeskukselta, kauppahallista ja taidemuseolta. Iisalmen kaupungin keskustassa julkisista rakennuksista pimenivät vesitornin ja Paloisvirran sillan julkisivuvalaistus.

Varkaudessa tapahtumaan osallistuivat Rosso ja Hotel Oskar, jotka tarjosivat asiakkailleen kynttiläillallista. Varkauden seurakunta oli myös mukana sammuttamalla pääkirkon valonheittäjät sekä pitämällä iltahetken pääkirkossa klo 20.30–21.30. Tapahtumaan osallistuvat myös Mekaanisen musiikin museo, Navitas kiinteistöt sekä Sodexo Navitas Taitotalo, jossa nautittiin kasvispainotteista lounasta.

Näiden lisäksi PeeÄssän ravintolat, hotellit ja ABC-asemat osallistuivat tapahtumaan koko Pohjois-Savossa sekä useat muut yritykset olivat ilmoittautuneet osallistumisestaan earthhour.fi/tapahtumat –sivustolle.

Juttu Savon Sanomissa http://www.savonsanomat.fi/savo/Kuopion-Iisalmen-ja-Varkauden-keskustat-pimenev%C3%A4t-lauantaina/953226

Sähköautoilun haasteet ja mahdollisuudet

Laura Leppänen Ajankohtaista, Arkisto Avainsanat: , , , ,

Kyllä, kannatan sähköautoilua
Vuosi sitten päädyin siirtymään sähköautoilijaksi. Tavoite oli saada verkosta ladattava täyssähköauto, johon voi asentaa vetokoukun ja mielellään nelivetoinen. Autoksi valikoitui Mitsubishi Outlander PHEV.
Sähköautoilu ei ole uusi keksintö. Vuonna 1899 belgialainen Camille Jenatzyn rikkoi Le Jamais Contente -sähköautolla 100 km/h haamurajan. Polttomoottorien lisenssivalmistuksen monistettavuus ja kaupallinen helppous voitti sähköauton kehitystyön, joka oli totta kai hidasta (on vieläkin). Fordin T-malli ja sen massavalmistus ja syttyneet sodat sinetöivät kehityksen. Tosin Fordilla ja Edisonilla oli yhteinen tavoite sähköautoille, mutta hanke kaatui persoonien keskinäiseen riitelyyn. Lisää historiasta voi lukea esimerkiksi http://www.internalcombustionbook.com/Chapter1.php. Eli nykyinen sähköauto on alkuperäisen autoilun toinen tuleminen, joka on alkamassa.

Ensimmäiseksi täytyy todeta että sähköautoilu on miinoitettu täyteen lyhenteitä. Esimerkiksi; PHEV= Plugin hybrid electric vehicle, eli sähköverkosta ladattava myös useinmiten bensamoottorilla täydennetty kulkuneuvo. BEV=Battery Electric vehicle= täyssähköauto, sähköenergia varastoituna akkuun. EV= Electric vehicle, yleisnimitys, HEV= Hybrid… ei minun laskuissa sähköauto ollenkaan, usein kuitenkin on jarrutusenergian talteenotto (regeneratiivinen jarrutus) ja laturin kautta akkujen ylläpito.

Sähköautoilijan pitäisi toki päästä lataamaan sähköauto joka paikassa missä liikkuu. Tämän asian helpottamiseksi Suomeen perustettiin 2013 Liikennevirta(.fi) Oy, jonka tehtävänä on luoda palvelut energiayhtiöille yhteistyöllä. Luoda ikään kuin latauksen ”otto-automaatit” Suomeen. Sain kunnian olla perustamassa yhtiötä, joka on edelleen lupaava start-up. Tarkennetaan että Savon Voima Oyj ei ole osakkaana yhtiössä. Latauspisteille on luotu oma APPS:i ”VIRTA.”, joka näyttää varaustilanteen reaaliajassa, käynnistää ja lopettaa latauksen sekä mm. voi varata latauspisteen.
No, jotta asia vielä monimutkaistuisi, latausstandardeja on eri maanosissa ainakin neljä. Tyypin 1 liitintä käytetään yhdysvaltalaisissa ja japanilaisissa ladattavissa ajoneuvoissa. Liitin mahdollistaa yksivaiheinen virransyötön 80 ampeeriin saakka. Yleisesti käytössä 16 A saakka. Tyypillisesti kyseessä on vaihtovirtalataus, jossa laturi on autossa. Autossa sijaitseva akuston laturi määrittelee kuinka suurella virralla sitä voi ladata. Tyypin 2 liitintä käytetään eurooppalaisissa ladattavissa ajoneuvoissa. Se on standardi julkisissa latauspisteissä Suomessa ja muualla Euroopassa. Liitin mahdollistaa kolmivaiheisen virransyötön aina 63 ampeeriin saakka. Yleisesti käytössä 32 A saakka.

Jos haluaa pikalatauksen, onnistuu se pikalataus CHAdeMO-standardin mukaisella pistokkeella esimerkiksi Pitkälahdessa kilpailijan villillä latausasemalla. Lataus tapahtuu tasavirralla ja latausteho voi olla 50 kW.​ CCS, eli Combined Charging System (lempinimeltä Combo) -pikalatausstandardi mahdollistaa 50 kW pikalatauksen. Tämä tarkoittaa sähköauton latausaikana n. 30 minuuttia.
CHAdeMo tarkoittaa japaniksi ”pieni teehetki”, jokainen tietää että japanilainen teehetki kestää rauhallisuudessaan ikuisuuksia, joten standardin nimeäjällä on ollut hieman omituisempi huumorintaju. Nissan, Peugeot, Mitsubishi, Kia ja Tesla adapterilla käyttävät tätä. Lataukset voikin jaotella hitaaseen lataukseen (yli 8h) esim kotona, asiointilataukseen (2-4h) esim. kaupalla, kirjastolla, ostoskeskuksissa ja nopeaan lataukseen (0,5-1h) esim ruokaloiden yhteydessä, huoltoasemilla. Olemme huomanneet että Savo on sähköautoilussa tyhjä aukko Suomessa, täällä ei paljoa julkisesti latailla, eikä ole siksi sähköautoja – tai toisin päin.

Käytännössä käytökseni on muuttunut puhtaampaan ja turvallisempaan autoilun suuntaan.
Suomalaisista n 90% ajaa alle 30 km ajoja päivittäin. Yksityisautot ovat pysäköityinä keskimäärin n 20h / vrk. Edellytykset ainakin kaupunki- ja kakkosautoksi lienevät olemassa. Verotus ei riittävästi suosi käytännössä sähköautoilua Suomessa. Toisin on maailmalla, Norjassa on n 100 000 kpl sähköautoa. USA, Kiina ja Japani ovat isoimmat absoluuttisessa määrässä. Maailmalla sähköautoilua edistää ennen kaikkea terveysvaikutusten (pienhiukkaset, melu) eliminointi, ei välttämättä päästövähennykset. Uusi vähäpäästöinen diesel- tai bensa-auto tuottaa n. 140g/km CO2, Nordpoolin keskituotannolla sähköauton sähköntuotannon päästöt olisivat n. 19g/km. Kaikki yhtiöt kilvan julkistavat uusia malleja. Kun latailee ahkerasti ja ajaa sopivaa matkaa, pääsee vähäisellä kulutuksella, minulla esimerkiksi suurin osa vuodesta on esimerkiksi 0.0-0.8l/100km. Oma ajokäytös muuttui kieltämättä nopeasti. Teen ajaessa kaikkeni, ettei menisi bensaa. Ajan alinopeutta, jarrutan generaattorilla (kätevästi ratin takaa etusormilla) ja lataan aina kun voin. Harmittaa kun matka-ajo vie bensaa. Sähköauton kiihtyvyys ja ”kuminauhaefektin” puuttuminen tuo mukavan fiilingin autoiluun. Ja kojetaulussa riittää seurattavaa.

Haasteet
Kotilataus sujui ongelmitta, kunnes alkoivat pakkaset. -25c ulkolämpötilassa autonlataus poltti ensin pääsulakkeen mökiltä. Kun en kerralla uskonut, samoin sähkölämmitteisestä omakotitalosta klo 22. Molemmissa tapauksissa lataus oli oman 16A sulakkeen takaa, Mitsun ohjeet kertovat että auto käyttää 6-8A kuormaa, eli tarvitsee alle 2kW tehoa… kummassakin tapauksessa – pitäisi riittää sulakkeille. No missä vika? Tutkimuksen jälkeen selvisi että yksinkertaisesti nousujohtojen pääsulakkeen taakse ei asentaja ole osannut huomioida jakoa kaikille kolmelle pääsulakkeelle tasaisesti. Vaan kuormia on ohjattu yhden sulakkeen taakse. Löysin sen sulakkeen. Kahdesti. Näin. Olisihan minun pitänyt tietää. Niinpä. Uusi tekniikka tuo uudet haasteet. Tiettyjä palveluita on syytä syntyä tämän ilmiön myötä, jotta siirtyminen on helppoa ja turvallista.

Toinen pakkasten tuoma ominaisuus on ainakin tässä autossa sellainen että sähköauto muuttuu bensa-autoksi kun lämpötila laskee alle -15C. Regeneroivat (talteenotto) jarrut eivät kerää energiaa, moottori käy kun lämmittää ajotilaa ja akkuja säästellään, sähköajo vähenee. Kulutus 9l/100km. Tankilla piti käydä tiheään, 500 km jälkeen. Kesällä riittää parhaimmillaan 1400 km bensan tankkausväliksi, alla useita 0l/100km pätkiä. Toimintasäde tässä autossa siis on bensan kanssa on n.600km. Pelkällä sähköllä kesällä 40-50 km, kylmässä puolet siitä. Sinänsä sähkö ei kylmästä piittaa, toki haastaa akun, hytin lämmittämisen, kitka kasvaa kuten muutenkin autoissa.

Huolimatta näistä sattumuksista, takaisin vanhaan tekniikkaan en enää vaihda.

Savon Voiman tiekartta
Sähköautot tulevat – arvailemme että laajemmin jossain vaiheessa 2020 jälkeen. Ilmiö on riippuvainen politiikasta (autoverotus, kannustimet). Sähköautot yleistynevät ensin kaupunki- tai 2. autoiksi. Pitkän ajan hanke tämä edelleen on, Suomen hallituksen luoma visio on hieno ja kannatettava.

Savon Voima on määritellyt latauspisteiden ensivaiheen ja ”käytävän” Pohjois-Savoon liikkumista varten. Samalla tarkastelemme myös sähköverkon kannalta asiaa, lataus kun vaatii ison tehon ja vähän energiaa. Keskustelemme parhaillaan alueen toimijoiden kanssa pisteiden tarpeesta ja halusta, yhteistyömallista ja mahdollisesta pilottilatauspisteiden toteutuksesta. Näemme, että tämä uutuus toteutuessaan kasvattaa myös vanhoja tuotteitamme, sähkönjakelua ja –myyntiä sekä helpottaa asiakkaiden elämää ja parantaa energiatehokkuutta. Tongimme haasteet esille. Puhdas liikenne istuu suoraan Savon Voiman strategiaan, jossa tavoittelemme parempaa ja puhtaampaa maailmaa omilla palveluillamme. Energian ja informaation innovatiivisella yhdistämisellä.

Mikäli sähköautoilu kiinnostaa ja haluat pilotoida tulevia palveluita, Savon Voiman sähköautoilun projektipäällikkö [email protected] auttaa kysymyksissä

Terveisin Arto Sutinen
konsernin toimitusjohtaja Savon Voima Oyj