Jätteen vähentämisen viikolla järjestetään Siilinjärvellä kierrätystapahtuma

Kaupassa oli tänään pöytä, jossa oli hurjasti erilaisia leivänpaloja, juustoa, makkaraa, ryyniä ja muuta syötävää. Ja sitten siinä oli lappu, jossa luki: ”Älä syötä hukkaa.” Ihan oli pakko siihen pysähtyä ja katsella ympärilleen, missä se Hukka oikein on. Ja kuka torvelo kyläläinen sellaisen on itselleen hankkinut. Itse annan kyllä suden juoksennella vapaana ja suuresti toivon, ettei tule minun eikä elukoitten kulkureitille. Sitä varten minulla on haulikko roikkumassa hirvensarvissa. Ne sarvet ovat peräisin hirvestä, jonka kaadoin vuonna 89 Perttulin Eränkävijöiden hirviporukoissa. Oikeastaan se oli vähän vahinko – se hirveen osuminen nimittäin. Siinä maassa oli suunnaton juurakko, johon olin juuri kompastunut. Pyssy lensi siinä rytäkässä ja kun nykäisin sitä maasta lähemmäksi, niin taisi liipaisin jäädä siihen juurakkoon kiinni. Silloin se laukesi. Siinä varmistimessa olikin ollut aina vähän vikaa. Huono tuuri kun ampumalinjalle sattui hirvi. Olisihan tuo elukka saanut vielä minun puolestani kirmailla metsissä, komia uros. Kaverit heti onnittelemaan hienosta kaadosta ja kaatoryyppyä tarjoamaan. En sitten kehdannut kertoa koko totuutta. Olisivat kuitenkin naljailleet epäkurantista pyssystä. Joten olin hiljaa ja seuraavalla viikolla vein pyssyn asesepälle korjattavaksi.

Silloin kotiin mennessä totesin, että tuli saatua hirvi. Vaikka en olekaan mikään metsäsissi enkä erikoisemmin nauti metsästyksestä, niin ryyppy on kyllä joskus ihan paikallaan. Sitä en kyllä Lempille sanonut.

Nyt sitten hain hukkaa. Lienen ollut hölmistyneen näköinen, kun siihen pelmahti sellainen simpsakka nuori nainen kysyen, että haluanko kuulla enemmän hävikkiviikosta. Mikä nyt on hävinnyt? Se hukkako?

Suomalaiset kuulemma hävittävät ruokaa ihan liikaa. Sitä tungetaan roskiin ja heitetään kompostiin, kun ei jakseta kaikkea syödä. Että pitäisi osata ottaa lautaselleen se määrä, minkä syö. Samalla sitä kunnioittaisi myös ruuan raaka-aineiden tuottajaa ja ruuan valmistajaa.

Innostuin siitä kertomaan tällä neidille, että minulla ei ole tapana heittää ruokaa susille. Joskus annan Turrelle pienen palan, jos Lempi ei huomaa. Hevoselle silloin ennen traktoria oikein kerättiin leipää kuivumaan, mutta yhtään ei mennyt kompostiin. Ja sikaa sitä vasta muistettiinkin ruuan tähteillä. Varsinkin ennen joulua. Kahvinporotkin maistuivat hevoselle, kun ne oli kaadettu tunkiolle. Silloin kun Lempi ei vielä ollut vaatinut kompostia siihen navetan nurkalle.

Olisin kyllä vielä jatkanut jutustelua pidempäänkin, mutta Lempi oli päässyt kassojen ohi ja tulla viuhtoi kauppakassien kanssa luokseni. Katsoi pöytää, katsoi neitiä ja sanoi sitten, että meidän Tauno on sellainen komposti, että siltä ei mikään ruoka jää syömäti. Teki mieleni oikaista, että minä en kyllä syö hapankaalia. Mutta Lempi tyrkkäsi ruokakassit käteeni ja ymmärsin, että tämä ajatustenvaihto oli nyt tässä. Saattaa nimittäin käydä niin, että jos ei Lempin kelkassa pysy, niin on ihan hukassa.

Olen Tauno, pohjoisesta Savosta. Jotkut kutsuvat minua maanviljelijäksi, jotkut pilallaan nimittelevät maaseutuneuvokseksi. Mutta ihan tavallinen suomalainen mies minä olen. Sellainen pientilallinen. Samaan aikaan kun jotkut naapuritilalliset lopettavat karjan pitämisen, minä olen päättänyt sitä hommaa vielä jatkaa.  Sanoisinko, että ihan vaikka harrastukseksi. Sitä samaa noituu myös Lempi. Mutta Lempi kyllä puhuu muutenkin niin paljon, ettei tämän höpinöitä kannata aina ottaa niin tosissaan.

Lypsäviä ei ole kuin kymmenkunta, mikä on aivan liian vähän kunnollisen maitotilin tekemiseen. Mutta toisaalta, voisihan sitä harrastaa jotain huonompaakin kuin lehmien rapsuttelu. Se pitää ainakin ihmisen oikeassa ajassa. Se on ihan sama mitä ne kellon siirtämisestä höpisevät. Mansikki ja Rusina ovat jo niin vanhoja konkareita, että niiden utareisiin ei tartuta kellon mukaan vaan silloin kun ne tarvitsevat tyhjennystä.

Alkuviikolla kävin Isolla Kirkolla kun Lempin piti päästä kampaajalle. Ei enää kelvannut, että siskontyttö olisi vähän rullaa laittanut päähän yön seuduksi. Nyt piti kuulemma saada väriä purkista ja ammattilaisen tekemänä. Siinä Lempiä odottaessani poikkesin sitten paikallisessa Esson baarissa ja kuulin, kuinka Tukiaisen nuori isäntä kehui biokaasulla toimivaa menopeliään. Ihan tuo oli normaalin auton näköinen, ei ainakaan mitään häkäpönttöä ollut silmin havaittavissa. Sanoi sitten, että oman lehmän tuotoksella hänenkin autonsa nykyään kulkee. Ja että niin paljon sitä luonnontuotetta hänen lähes satapäinen karjansa tuottaa, että ihan myyntiin asti sitä jo laittaa.

Kyllä se veti meikäläisen melko hiljaiseksi. Siinä itsekseni mietin, kuinka monta kasaa Rusina keskimäärin päivässä saa aikaan ja lisäsin siihen koko navetan naisporukan. Kysyin vielä nuorelta isännältä, että voiko siihen samaan satsiin sotkea omatkin tuotokset. Herättihän se vähän hilpeyttä kun ukot kuvittelivat kuinka autossa olisikin pönttö ja siinä voisi tehdä useamman asian kerralla. Nuori isäntä sitten totesi, että hänen emäntänsä sanoisi tuohon ideaan, että sitä eivät voi tehdä kuin naiset. Kahta asiaa siis yhdellä kertaa. Tuota asiaa en oikein ymmärtänyt.

Siihen huoltamon ovelle saapui sitten mustatukkainen nainen, joka tuntui viittoilevan minulle. Aluksi en tuntenut kuka lempo se on, ennen kuin Janhunen urahti, että ”toihan on sun akkas”. Niin oli emännän  tukka musta kuin olisi pikipurkkiin pudonnut.

Menin ulos ja lähdettiin Lempin kanssa vuoden -93 Corollalla kotia kohti. Vähän jäi askarruttamaan ne lantapuheet. Josko sitä kannattaisi kokeilla itsekin. Ihan vaikka aluksi sillä lehmänlannalla. Myisi tuotokset ja pistäisi rahoiksi. Pitää ottaa asiasta lisää selvää. Ehkä sitä kohta ajelee itsekin sellaisella biokaasuautolla.

Kuopion kaupungin eri yksiköt ovat hankkineet käyttöönsä sähköpyöriä vähentääkseen autojen käyttöä työasiamatkoilla ja lisätäkseen henkilöstön työhyvinvointia. Viimeisimpänä pyöriä on hankittu kesän aikana kotihoidon yksiköihin. Hankituilla seitsemällä sähköpyörällä kotihoidon työntekijät pääsevät näppärästi liikkumaan päivän aikana kohteesta toiseen.

Kotihoidossa on arvioitu, että hankituilla seitsemällä sähköpolkupyörällä on voitu korvata 3-4 leasingautoa. Taloudellista säästöä kertyy noin 15 000 – 20 000 euroa vuodessa. Lisäksi kotihoidon hiilidioksidipäästöt vähenevät vuodessa noin 12 000 kg. Yhden suomalaisen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat noin 10 000 kg vuodessa.

– Meillä sähköpyöräidea on saanut alkunsa siitä, että meillä kotihoidossa liikutaan paljon, ja iso osa liikkumisesta ratkaistaan leasingautoilla. Halusimme auton rinnalle tai vaihtoehdoksi erityisesti kantakaupunkiin ja taajamiin kätevämmän ratkaisun. Auto on haasteellinen pysäköintipaikkojen niukkuuden vuoksi, ja pysäköinti voi viedä paljonkin työaikaa. Kävimme myös keväällä läpi uutta kaupunkistrategiaa ja huomioimme, että me osaltamme voimme tehdä paljonkin tukeaksemme kaupungin kestävää kehitystä, kertoo kotihoidon päällikkö Kaija Kokkonen.

– Koko organisaatiossa mietitään viisaan liikkumisen keinoja työasiamatkoille. Tavallisia polkupyöriä on ollut pitkään käytössä ja ensimmäinen sähköavusteinen yhteiskäyttöpyörä hankittiin kolme vuotta sitten. Mäkisessä Kuopiossa sähköavusteinen pyörä madaltaa kynnystä tehdä matkat pyörällä, koska hikisenä kokoukseen menemistä ei tarvitse pelätä. Toisaalta avustuksen saa halutessaan pois päältä tai pienemmäksi, jolloin voi hieman kuntoilla työpäivän keskellä, ympäristöjohtaja Tanja Leppänen kommentoi.

Kuopion tavoitteena on olla sähköpyöräilyn pääkaupunki. Keväällä 2019 kaupunki ottaa käyttöön 150 sähköavusteista kaupunkipyörää, jotka tulevat kaikkien kuopiolaisten käyttöön.

Lisätietoja:

Kotihoidon päällikkö Kaija Kokkonen, puh. 044 718 6407
kaija.anneli.kokkonen(a)kuopio.fi

Projektivastaava Minna Kuuluvainen, puh. 044 718 2148
minna.kuuluvainen(a)kuopio.fi

Ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, puh. 044 718 2187
tapio.kettunen(a)kuopio.fi

Tiedote 1.10.2018

Iivo Niskasen hiihtolenkin rakenteissa hyödynnetään uusiomateriaaleja

Kuopion kaupunki rakentaa Puijon hiihtostadionin yhteyteen uuden ensilumen säilytysalueen syksyn aikana. Samalla kunnostetaan ns. Iivon lenkkiä. Rakentamisessa huomioidaan kiertotalouden mahdollisuudet. Betonimursketta hyödynnetään Iivon lenkin rakenteissa ja asfalttimursketta ensilumen säilytysalueella. Yhteensä uusiomateriaaleja käytetään yli 5 000 tonnia.

• Kuopion kaupungin tavoitteena on lisätä suunnitelmallisesti kierrätys- ja uusiomateriaalien käyttöä, kuten purkubetonin, käyttöä rakentamisessa kertoo kaupungininsinööri Ismo Heikkinen.
  

Maarakentamisessa käytettäviä luonnonkiviaineksia voidaan korvata uusiomateriaaleilla.  Kuopion jätekeskuksella jalostetaan vuosittain yli 20 0000 tonnia maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja. Uusiomateriaaleja käyttämällä rakennushankkeiden ympäristövaikutukset pienentyvät, koska neitseellisten kiviaineisten hankintatarve vähenee. Lisäksi betoni- ja asfalttimurskeilla sekä tuhkilla on ominaisuuksia, jotka soveltuvat useisiin kohteisiin paremmin kuin perinteelliset kiviainekset.

•  Olemme tärkeä alueellinen uusiomateriaalien välittäjä ja hyödyntäminen edellyttää hyvää yhteistyötä suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, viranomaisten ja jätteiden prosessoijien kesken. Viime vuonna yksi merkittävimmistä hankkeista oli Leväsentien ja Kumpusaaren tiehanke, jonne toimitimme historiamme suurimman betonimurske-erän. Tänä kesänä Kuopion Hiltulanlahdessa sijaitseva Leinikkitie sai alleen betonimursketta. Kuopion kaupungin kanssa yhteistyö on sujunut hyvin ja yhteistyö on syventynyt, taustoittaa Jätekukon käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen.
  
  Kuopion jätekeskuksen alueella on jo useita toimijoita prosessoimassa materiaaleja yhteiskunnan tarpeisiin. Vuonna 2017 Kuopion jätekeskuksella vastaanotetuista jätteistä hyödynnettiin 97 %.

Lisätietoja

Pekka Hyvärinen
Jätekukko Oy
käyttöpäällikkö
p. 044 368 0182
pekka.hyvarinen(a)jatekukko.fi

Ismo Heikkinen
Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut
Kaupungininsinööri
p. 044 7185656
ismo.heikkinen(a)kuopio.fi

Minna Kuuluvainen
Kuopion kaupunki
KierRe – Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa
044 718 2148
minna.kuuluvainen(a)kuopio.fi

Energiansäästöviikko Varkaudessa 8.10. – 14.10.2018.  Tutustu Energiansaastoviikko_2018_ohjelmaan,

lisätietoja löytyy Varkauden kaupungin sivuilta. 

Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa vietetään jälleen 8.–14.10.2018, jolloin kampanjoidaan järkevän energiankäytön puolesta. Energiansäästöviikko nostaa puheenaiheeksi suomalaisten energiankäytön ja lukuisat keinot tehostaa energiankulutusta sekä saavuttaa säästöjä niin työpaikoilla ja kouluissa kuin liikenteessä ja kotonakin. Energiansäästöviikkoon on ilmoittautunut jo noin 190 yritystä ja yhteisöä, Iisalmen kaupunki on yksi mukanaolijoista.

Tiistaina 9.10.2018 klo 13.00–15.30 Iisalmen Luma-keskuksella kuullaan tuloksia Iisalmeen tehdyn uusiutuvan energian kuntakatselmuksesta sekä esiselvityksestä Iisalmen seudun kiertotalouspotentiaaliin liittyen. Tilaisuuden järjestää KierRe-hanke, puhujina tilaisuudessa ovat Joonas Hokkanen sekä Jukka Jalovaara Ramboll Finland Oy:stä. Tietoja kuullaan mm. Iisalmen alueen energiantuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseista sekä uusiutuvan energian varoista; sekä millä osa-alueilla kiertotalouden vaikuttavuus on kaikista suurin ja minkälaista taloudellista lisäarvoa kiertotaloudella voidaan saavuttaa.

Erityisesti omakotiasujille suunnattua energiailtaa vietetään keskiviikko-iltana 10.10.2018 klo 17.00–19.00 Iisalmen Luma-keskuksella. Tilaisuudessa tarjoillaan tietoa asumisen energiatehokkuudesta ja arjen energiasäästöistä (Tapio Kettunen, Kuopion kaupunki) sekä aurinkoenergiasta, maalämmöstä, ilmalämpöpumpuista ja hake/pellettilämmityksestä (Jukka Jalovaara, Ramboll Finland Oy). Tilaisuuden järjestävät Iisalmen kaupungin KierRe-hanke sekä Iisalmen Omakotiyhdistys ry, kahvit ovat tarjolla klo 17.00 alkaen.

Lisätietoja

Mari Turunen
projektivastaava, KierRe-hanke
mari.turunen(a)iisalmi.fi
puh. 040 584 0803
www.kierre.info

Uusiutuvan energian ja kiertotalouden mahdollisuudet Iisalmessa 9.10.2018

Energiailta omakotiasujille 10.10.2018

Energiansäästöviikko

Matkan teemana ovat biokaasulaitosten hyödyntämis-, jakelu- ja markkinointiratkaisut sekä toimintamallit lantaekosysteemin ratkaisijana. Luvassa on hyvä kattaus Ruotsin biokaasuliiketoiminnan, liikennebiokaasun tuotannon ja liikennekäytön kasvupolkuun.

SITOVAT ILMOITTAUTUMISET 8.10.2018 MENNESSÄ.

Kokonaishinta on 570 euroa +ALV 24%. ProAgria Pohjois-Savo laskuttaa 300 euroa +ALV 24 % 10.10.2018 ja loppuosan 10.12.2018 mennessä.

Matkalla mukana biokaasuasiantuntija Envitecpolikselta ja tulkki Mari Tabell.

Lisätietoja: yritysasiantuntija Marjatta Räsänen, [email protected], puh. 0400 124897

Yksityiskohtainen matkaohjelma ilmoittautumisohjeineen

Torstaina 11.10.2018 klo 17. alkaen  ”Roska”-ilta Joroisten lentoasemalla kaikille yrittäjille.

Asiaa jätteestä,  sen vähentämisestä, kierrättämisestä ja jatkojalostuksesta. Kiertotalous tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia säästää kustannuksia,  luontoa ja tehdä jopa rahaa roskasta. Joroisiin rantautunut Kierre-hanke haluaa kuulla yritysten toiveita, tarpeita ja ajatuksia liittyen laaja-alaiseen kiertotalouteen. Hanke kokoaa ajatuksia ja idoita,  sekä myös toteuttaa niitä. Hyvä idea on nyt mahdollista viedä loppuun asti asiantuntijoiden  avustuksella. Asiaan tutustuttamassa mm. KierRe -hanke – Kiertotalous ja Resurssiviisaus, Jaakko Lappalainen (www.kierre.info) sekä Teolliset Symbioosit – Jätevirroista Liiketoimintaa,  Heikki Kamppuri (www.materiaalivirrat.fi)

Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu. Tilaisuuden järjestää Joroisten Yrittäjät ry, Kierre-hanke ja Joroisten kunta

roska-ilta

Opiskelija-asuntoyhtiö Kuopaksen Samoilijantien kohteessa testataan, kannustaako mobiilipeli opiskelijoita kierrättämään aiempaa paremmin. Pelin lanseeraustilaisuus järjestettiin 19.9. ja paikalla oli runsaasti opiskelijoita, joista osa oli jo ladannut pelin puhelimeensa.

Ideana on palkita niitä, jotka kierrättävät jätteensä mahdollisimman hyvin. Parhaiten kierrättäneet palkitaan aina kahden viikon välein. Palkintoina on mm. lippuja kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin sekä saldoa joukkoliikenteen matkakorttiin. Lanseeraustilaisuudessa opiskelijat pääsivät myös itse ideoimaan palkintoja, jotka motivoivat heitä.

Peli luotiin 17.–19.8. järjestetyillä kierrätysteemaisilla 3R Game jameilla 48 tunnin aikana. Tapahtuman tuomaristo valitsi voittajaksi ”Ketun kierrätys” -pelin. Pelin takana on tiimi nimeltä Foxy Beat: Jyri Markkanen, Pauli Ondruska, Niina Räsänen, Roosa Räsänen, Ville Räsänen sekä Lukki Virtanen. Ennen kuin opiskelijat pääsivät testaamaan peliä, pelin kehittäjät olivat parannelleet ja muokanneet pelin pilottikuntoon.

Ketun kierrätys -peliä testataan Kuopaksen Samoilijantien uusissa yhteisöllisyyteen kannustavissa asuintaloissa 17.9.–30.11. välisenä aikana. Pelillistämiskokeilu on saanut huomiota myös valtakunnallisissa verkostoissa.

Kokeilussa ovat mukana Samoilijantien opiskelijat, Kuopion opiskelija-asunnot Oy, Jätekukko Oy, KierRe – kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen Pohjois-Savossa -hanke ja SmaRa – Savilahden smarteimmat ratkaisut -hanke.

Lisätiedot:

Minna Kuuluvainen, p. 044 718 2148, minna.kuuluvainen(a)kuopio.fi
Retu Ylinen, p. 044 718 5140, retu.ylinen(a)kuopio.fi

Tiedote