Viksu Kuopio -tunnus

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , ,

Viksu Kuopio –tunnus ympäristövastuullisille toimijoille

Toimitteko ympäristövastuullisesti ja resurssiviisaasti? Pyrittekö edistämään resurssiviisautta edistäviä tekoja ja viestimään niistä aktiivisesti? Tai tiedätkö organisaation tai yhteisön, joka toimii ympäristöasioissa erityisen esimerkillisesti? Nyt voit ehdottaa organisaatiota tai yhteisöä Viksu Kuopio -tunnuksen saajaksi!

 Kuopion kaupunki myöntää uuden Viksu Kuopio -tunnuksen organisaatioille tai yhteisöille, jotka ovat teoillaan parantaneet ympäristövastuullisuuttaan. Tunnuksen tarkoituksena on kannustaa kaikkia päästöjen ja jätteiden vähentämiseen sekä muihin resurssiviisaisiin tekoihin.

Tunnuksen myöntää Kuopion resurssiviisausohjelman ohjausryhmä 1–2 kertaa vuodessa. Tunnuksen saamisen kriteereinä on, että organisaatio tai yhteisö on ottanut resurssiviisauden osaksi omaa toimintaansa ja valinnut kehittämistoimenpiteet. Lisäksi organisaatio tai yhteisö tekee resurssiviisautta edistäviä tekoja ja viestii niistä aktiivisesti.

Ensimmäiset Viksu Kuopio -tunnuksen saajat valitaan helmikuun lopussa. Ehdotuksia Viksu Kuopio -tunnuksen saajiksi otetaan vastaan 15.2. asti osoitteessa www.kuopio.fi/viksukuopio. Sivulla kerrotaan Kuopion ilmasto- ja resurssiviisaustyöstä sekä toteutetuista toimenpiteistä.

Resurssiviisas Kuopio on yksi Kuopion strategian päätavoitteista. Resurssiviisaassa Kuopiossa suositaan uusiutuvan energian käyttöä, viisasta liikkumista sekä kiertotaloutta ja huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. Resurssiviisaus on Kuopion kaupungissa sisällytetty toiminnan ja talouden suunnitteluun. Työtä ohjataan resurssiviisaus-ohjelmalla, joka sisältää kuusi eri teemakokonaisuutta. Kuopion tavoitteina on olla jätteetön, päästötön, kestävän kulutuksen ja hyvinvoinnin kaupunki viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Lisätietoja:

Ympäristöasiantuntija Minna Kuuluvainen, puh. 044 718 2148

Ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, puh. 044 718 2187

[email protected]

Kuopion resurssiviisausohjelma

 

Tervetuloa resurssiviisaustyön aloitustyöpajaan 21.1.2019 Siilinjärven kunnantalolle

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , , , , , , ,

Siilinjärvellä aloitetaan resurssiviisausohjelman laatiminen kunnalle ja haluamme mukaan juuri teidät!
Tervetuloa kaikille avoimeen resurssiviisaustyön aloitustyöpajaan
21.1.2019 Siilinjärven kunnantalolle klo 12-16

Aiheeseen johdattaa Motivan orientaatioluento, jonka jälkeen alkaa varsinainen työpajatyöskentely. 
Alun yhteisen orientaation jälkeen jakaudumme teemakaistojen mukaisiin pienryhmiin.

Resurssiviisaustyön teemakaistat Siilinjärvellä ovat:
Energiantuotanto ja -kulutus
Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne
Kulutus ja materiaalikierrot
Ruoan tuotanto ja -kulutus
Vedenkäyttö ja luonnonvedet

Toivomme, että miettisitte etukäteen, mihin teemakaistaan haluatte osallistua.

Lisäksi 26.2. ja 26.3.2019 järjestetään jatkotyöpajat, joissa työstetään resurssiviisausohjelmaa eteenpäin.

Lisätietoja antaa projektivastaava Laura Kortelainen, p. 044 729 1204, laura.kortelainen(at)siilinjarvi.fi

Puolueeton energianeuvonta alkaa Pohjois-Savossa

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , , , , , ,

Pohjois-Savossa alkaa puolueeton energianeuvonta.
Kuopion kaupunki alkaa toteuttaa maakunnallista energianeuvontaa Pohjois-Savon alueella, osana Energiaviraston rahoittamaa hanketta. Hankkeessa tiedotetaan alueen kuntia ja pk-yrityksiä energiatehokkuussopimuksista ja niihin liittymisen hyödyistä sekä annetaan kuluttajille energianeuvontaa. Hankkeen aikana kuluttajat saavat energianeuvontaa lämmitykseen, uusiutuvaan energiaan, laitteisiin, kuluttamiseen ja liikkumiseen liittyvistä asioista. Neuvonnassa hyödynnetään Motiva Oy:n asiantuntijuutta ja työkaluja. Pk-yrityksiin ja kuntiin kohdistuvassa neuvonnassa ja tiedottamisessa keskitytään energiatehokkuussopimuksiin ja –katselmuksiin.

”Tavoitteenamme on jatkaa neuvontatyötä hankkeen jälkeen, koska puolueettomalle neuvonnalle tuntuu olevan jatkuva tarve” , energianeuvoja Mari Turunen Kuopion kaupungilta kertoo.

Hankkeessa luodaan myös toimintamalli alueelliselle energianeuvonnalle Pohjois-Savon alueella. Suunnittelua tehdään yhteistyössä muiden maakunnallisten energianeuvojien, Energiaviraston, Motivan sekä paikallisten toimijoiden, kuten energia- ja jätehuoltoyhtiöiden, kanssa.
Valtakunnallisen energianeuvonnan tavoitteena on saada lisää liittyjiä kunnille ja elinkeinoelämälle suunnattuihin energiatehokkuussopimuksiin. Nämä sopimukset ovat vapaaehtoinen menettely, jolla toimeenpannaan Suomen energiatehokkuustavoitteita. Tämän lisäksi tavoitteena on saada toteutettua lisää energiakatselmuksia sekä uusiutuvan energian kuntakatselmuksia.

Nykyisellään energianeuvontaa annetaan jo 12 maakunnan alueella ja tavoitteena on laajentaa toimintaa 18 maakuntaa kattavaksi vuosien 2019-2022 kuluessa.

Lisätietoja:

energianeuvoja Mari Turunen, puh. 044 718 2870
mari.turunen(at)kuopio.fi

ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, puh. 044 718 2187
tapio.kettunen(at)kuopio.fi

Pohjois-Savon energianeuvonta, https://www.kuopio.fi/energianeuvonta
Maakunnalliset energianeuvojat, https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/kuluttajien_energianeuvonta/energianeuvojat_maakunnissa

Uudet talvikengät

Tauno Blogi Avainsanat: , ,

Niin on joulu taas vietetty. Laitoin pienen kuusen Rusinan, Mansikin ja muiden tyttöjen iloksi navetan nurkkaan. Päätin, että vien sen pois vasta Nuutinpäivänä. Lempi siivoaa joulun pois heti Tapaninpäivän jälkeen. Joulurauhan vuoksi olen päättänyt tyytyä navetan kuuseen. Hyvä, että edes siellä naisväki osaa arvostaa joulun  tunnelmaa.

Uudenvuoden aattona oli lunta tullut jo muutama sentti ja seuraavana päivänä nietokset vain kasvoivat. Eihän siinä mitään hätää olisi ollut tuvassa istuessa. Mutta vuoden viimeisenä arkipäivänä Lempi istui jo ulsteri päällä kun tulin navetalta ja sanoi, että nyt pitää lähteä Isolle Kirkolle ostamaan leipää ja voita. Sanoin, että keli ei ole oikein hyvä, ja että jospa lähdettäisiin vasta huomenna. ”Ei”, sanoi Lempi kipakasti. ”Voi on loppu”.

Vähän ihmettelin mikä kiire tällä nyt oli lähteä, mutta sitten huomasin Lempin jaloissa joulupukilta saadut uudet saappaat. Sellaiset mustat kultaisilla soljilla varustetut nilkkapituiset nahkajalkineet. Ihan olivat mukavan näköiset. Olin ollut paikalla kun tämä niitä kaupassa jalkaansa sovitteli. Olivat tavallaan minun lahjani Lempille. Olin todennut, että jos löytää mieleisensä kengät, niin minä maksan.

Kenkien takia piti lähteä nyt Kirkolle. Pitäähän uudet kengät kylän rouville esitellä, tottakai.

Vaihdoin lippalakin ja takin ja sanoin, että nyt olen valmis minäkin. Taiteilimme lumessa navetan kupeessa olevalle liiterille, johon Toyota oli parkkeerattu joulun viettoon. Lempi meni autoon istumaan ja minä otin kolan ja aloin puhdistamaan oven edustaa, jotta saisin ajettua auton pihalle.

Vähän meinasi hiki yllättää, mutta lopulta oli ovien edusta puhdas ja siirryin autoon. Starttasin ja Corolla hyrähti nätisti käyntiin. Lähdettiin kohti kaupunkia.

Ei oltu päästy vielä ihan pihasta maantielle kun tajusin, että olimme jumissa lumessa. Vasen takarengas pyöri tyhjää ja auto ei liikahtanutkaan. Olisi pitänyt kolata koko piha puhtaaksi. Nyt oli lunta niin paljon, että ei päästy eteen- eikä taaksepäin.

Aikani yritettyäni sanoin Lempille, että nyt pitäisi mennä työntämään. Vähän pahantuuliselta tämä näytti kun aukaisi oven ja pudottautui lumeen. Paljon sitä olikin. Osa lumesta hupsahti Lempin uusien kengien varresta sisään. Lempi siirtyi auton taakse ja alkoi työntää.

Ei liikuttu mihinkään.

Aikansa kun Lempi oli purkanut kiukkuaan autoon, nousin minäkin autosta ja sanoin, että kyllä meidän nyt on paras odottaa Kettusta. Tämän on tapana käydä putsaamassa meidänkin piha samalla kun linkoaa kylän raitinkin.

Lempi ei sanonut enää mitään. Käveli käsilaukku tiukasti kyljessä kiinni kohti pirtin ovea.

Vähän ennen puoltapäivää Kettunen tulikin ja auttoi Toyotan kiipelistä, aurasi pihan ja linkosi vielä tien isommalle väylälle asti. Lunta tuli edelleen, mutta ei niin runsaasti kun yöllä ja aamusella.

Lähdin tupaan kysyäkseni Lempiltä, että joko mennään.

Sinne uuninpäälle oli nostettu pari nilkkapituisia talvikenkiä. Lempi oli kuorimassa perunoita. Kysyin, että lähdetäänkö. Hetken hiljaisuuden jälkeen sain vastauksen: ”Hulluhan sitä tuollaiseen keliin lähtee. Ja pitäähän minun saada kengät ensin kuiviksi.”

Lähdin navetalle katsomaan olisiko Rusina tai joku muu daameista juttutuulella. Ehtiihän sitä kirkolle huomennakin.

Kuopion kierrätysaste selvillä – lajittelumahdollisuuksia parannetaan

Laura Leppänen Ajankohtaista Avainsanat: , ,

Kotitalouksien tuottamasta jätemäärästä ja kierrätysinnosta on saatu uutta tietoa. Kuopio on mukana Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti.

 Selvityksessä mukana olleilla kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia.  Vuonna 2016 kotitalousjätettä syntyi keskimäärin 344 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli vajaat 50 prosenttia.

Kuntaseuduilla erilaisia vahvuuksia

Kuntaseutuja ei voida suoraan vertailla keskenään, sillä eri alueilla jätteitä koskeva tietopohja vaihtelee. Joillakin alueilla laskenta oli tarkempaa, koska jätteenkeräyksestä oli kattavammat tiedot. Kotitalousjätteen määrä ja kierrätysaste laskettiin jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueiden rajaamille kuntaseuduille, koska kuntakohtaista tietoa ei ole saatavilla.

Seurannassa mukana olleista kuntaseuduista kierrätysaste oli korkein Kuopion seudulla. Kierrätysaste nousi eniten Lappeenrannassa. Kotitalousjätteen määrä taas oli pienin Joensuun seudulla.

Kotitalousjätteillä tarkoitetaan ihmisten kotioloissa tuottamia jätteitä kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. Yhdyskuntajäte sisältää sekä yritysten, laitosten että kotitalouksien jätteet.

Kuopiossa jätteiden lajittelu entistä edullisempaa

Jätteiden lajittelu on vuoden alusta alkaen yhä kannattavampaa kuntalaisille. Savo-Pielisen jätelautakunnan juuri päivittämän jätetaksan mukaan hyötyjätteiden erilliskeräys halpenee merkittävästi vuoden alusta alkaen.

”Jätetaksa kannustaa nyt lajittelemaan entistä paremmin”, iloitsee Savo-Pielisen jätelautakunnan vs. suunnittelija Mirkka Koljonen.

Myös alueen kunnallisia jätehuoltomääräyksiä päivitetään parhaillaan. Tärkein tuleva muutos on, että muovi- ja lasipakkausten sekä metallin erilliskeräys laajenisi vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöille. Näin ollen yhä useampi taloyhtiön asukas voi lajitella jätteensä vieläkin paremmin omalla kiinteistöllä.

”Jätekukko on varautunut antamaan tulevana vuonna myös jätekatosneuvontaa, jotta kaikki tarvittavat jäteastiat saadaan mahtumaan kiinteistöille”, kertoo Jätekukon palvelupäällikkö Kati Malinen.

Kuopion kaupunki on sitoutunut valtakunnallisen jätesuunnitelman kierrätystavoitteisiin: kaupungissa kierrätetään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä ja hyödynnetään materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Kuopio on sitoutunut vähentämään jätemäärää. Pitkän tähtäimen tavoitteena olla jätteetön viimeistään vuonna 2050. Tavoitteisiin pääseminen tarkoittaa kiertotalouteen siirtymistä, jossa materiaali kiertää uudelleen.

Kierrätystavoitteet kiristyvät

Euroopan unioni on tiukentanut kierrätystavoitteita. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia.

Kunnat ovat vastuussa kotitalousjätteiden jätehuollon järjestämisestä lukuun ottamatta pakkausjätteitä. Kunnat voivat vaikuttaa moniin EU:n Suomelle ehdottamiin ohjauskeinoihin. Näitä ovat esimerkiksi erilliskeräyksen tehostaminen ja yhdyskuntajätteen alueelliset tai kunnalliset kierrätysvelvoitteet.

Lisätietoja:

Palvelupäällikkö Kati Malinen, Jätekukko Oy, puh. puh. 044 368 0152, [email protected]

Vs. suunnittelija Mirkka Koljonen, Savo-Pielisen jätelautakunta, puh. 044 718 5065 [email protected]

Tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 029 525 1376, [email protected]

Projektivastaava Minna Kuuluvainen, Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa – KierRe-hanke, puh. 044 718 2148, [email protected]

 

Joulumyyjäiset

Tauno Blogi Avainsanat: , , ,

 

Nyt on jouluhullutus astunut meidänkin pirttiin. Lempi on kansalaisopistolla jouluaskartelepiirissä. Tukiaisen nuori emäntä pitää tätä tilaisuutta. Osallistujat vievät vanhoja vaatteita tai tavaroita opintopiiriin, missä he sitten tekevät niistä joulumyyjäisissä myytäviä tuotteita

Lempi otti mukaansa vanhan parittoman villasukkani, jota enää ei pystynyt paikkaamaan. Oli kuulemma jo niin monta paikkaa päällekkäin, ettei villakappaletta edes sukaksi olisi tunnistanut. Lisäksi heitti kassiinsa vanhat sukkahousunsa, joissa oli muutama silmäpako sekä vanhat alushousuni. Menin kyllä vallan hiljaiseksi, kun tajusin mitkä lahkeet sieltä kassista vilkkuivat, mutta ymmärsin olla hiljaa.

Eilen sitten oli myyjäispäivä, johon minunkin piti lähteä mukaan. En uskaltanut liikoja vastustaa, sillä Lempin ilme oli hyvin päättäväinen. Isolle Kirkolle piti lähteä.

Lähestyin rouvien kojua vähän varoen. Näin jo sieluni silmin, kuinka kulahtaneen sinikirjavat kalsarini heiluisivat tuulessa kojun ylärekillä. Väkeä oli niin kuin markkinoilla ainakin. Kojun eteen oli tullut jo jonoa ja kauppa tuntui käyvän. Katselin sivusilmällä kalsareitani. Ei näkynyt. Uskaltauduin lähemmäksi ja tällöin Tukiaisen nuori emäntä huomasikin jo minut. Otti käteensä villapipon, jossa oli kauniita sinertäviä kukkasia reunassa ja sanoi, että siinä on tämän kylän kauneimmat kalsarit. Katsoin vähän hölmistyneenä nuorta emäntää, joka sitten osoitti sormella villapipon kukkasia ja sanoi, että ne on minun vanhoista kalsongeista tehty. Vallan hämmennyin. En ikinä olisi uskonut, että niin kaunis tuote on minun pöksyistäni tehty. Totesin kuitenkin, että olivat kyllä olleet ihan puhtaat. Pyykistä tulleet.

Nuori emäntä tirskahti hymyillen ja näytti seuraavaa tuotetta. Siinä oli vanha villasukkani. Tai eihän se enää villasukka ollut vaan koiran panta. Tiukuja rivi yläosassa. Ja ihmeellisesti olivat myös Lempin sukkahousut muuttaneet muotoaan. En olisi niitä muuten tunnistanutkaan, mutta Lempi jo ehähti siihen näyttämään, kuinka hienon tontun oli saanut housuistaan tehtyä. Oli sellainen tonttu, että sai mennä pihalle lintujen ruokinta-automaatiksi. Sukkahousut  oli täytetty tontun päätä ja nenää myöten erilaisilla siemenillä.

Myyjäiset oli järjestetty vähävaraisten lasten joulua tukemaan. Joten ostin minäkin sieltä jotakin. Ostin takaisin oman villasukkani. Saisi Turrekin joululahjan. Tutulla tuoksulla.

Kallisarvoista

Tauno Blogi Avainsanat: , ,

Janhusen kaivo hörppäsi tyhjää. Eipä juuri naurata, sillä kyllä vesi on niin tärkeä asia, että ilman sitä moni asia mutkistuu. Onneksi Janhusella ei enää ole elikoita juotettavana, ainoastaan sekarotuinen Kyöpeli-koira. Kyllä Janhunen siis pärjäilee. Niin pärjäilee myös Janhusen emäntä. Tämä kun asustelee muutoinkin niin paljon Isolla Kirkolla tyttärensä luona. Taitaa päivittäin siellä vierailla.

Janhunen tuli käymään illansuussa meidän pirtissä. Sanoi, että ei kehtaa enää näin pimeällä alkaa lapioida lumia kaivon kannelta ja tutkia kaivon vesitilannetta. Että vettä tuli kysymään – lainaksi.

Sanoinkin Janhuselle, että meidän kaivossa vettä piisaa ja jos passaa, niin  voitaisiin käydä saunomassa. Sauna olikin parhaillaan lämpenemässä ja minusta olisi mukava juttu, jos Janhunen lähtisi saunakaveriksi.

Niinhän tämä lähti. Päästi ensin Kyöpelin sisälle Turren kaveriksi. Katsoin vähän Lempiä, että tykkääkö tämä huonoa kun vieras koira päästetään lupaa kysymättä tupaan, mutta ei tainnut huonous tuntua. Siellä jo etsi jääkaapista makkarapaloja molemmille koirille. Lempi osaa joskus yllättää.

Istuttiin useampi tovi saunassa ja heiteltiin tasaiseen tahtiin löylyä kiukaalle. Kummallakaan ei ollut mihinkään kiire eikä tarvinnut juuri puhuakaan kun ei juuri sillä hetkellä ollut mitään asiaa. Pohdin siinä itsekseni, että on se hyvä, että minulla on Janhusen kaltainen naapuri. Auttaa silloin kun voi ja minä teen samoin. Se on kunnon naapuruutta.

Saunan jälkeen mentiin tupaan ja Lempi olikin keittänyt jo iltasumpit. Syötiin päivällä leivottua nisua ja jatkettiin hiljaisuutta. Lempi oli jo täyttänyt Janhusen vesikaninsterit, joista Janhunen kiitti pöydästä noustuaan. Kutsui Kyöpelin mukaansa ja lupasi palauttaa vedet kunhan kaivo täyttyisi.

Minäkin nousin pöydästä ja menin laittamaan eteiseen ja pihalle valot. Sanoin, että voin tulla huomenna Janhuselle kaveriksi kaivon katsomiseen. Tuijottelin porstuan ikkunasta, kun Janhunen lastasi vesikanisterit autoon, päästi Kyöpelin pelkääjän paikalle, nosti kätensä ja lähti.

On tämä naapurusten ystävyys kallisarvoinen juttu. Kuin vesi.

Kierrätystä

Tauno Blogi Avainsanat: ,

Nyt on hurja kierrätysvimma alkanut. Isolla Kirkolla oli oikein puhetilaisuuksia kierrättämisen iloista ja hyödyistä.  Siellä oli myös pöytä lastattuna kaiken maailman kaulimilla, laseilla, astioilla ja muulla keittiön tilpehöörillä.  Olivat enemmän Lempin mieleen kuin minun.

Kaikkea sitä vanhaa ja käytettyä katsoessani muistin Lempin. Siinä vieressähän tuo käänteli puista kapustaa ja mittaili vispilän kestävyyttä. Sanoin lähteväni käymään Essolla ja varoitin vielä häntä, ettei vaan joudu itsekin kiertoon. Toisen vanha voi olla toiselle uusi.

Ei tykännyt. Sanoi pääsevänsä omin kyydein kotiin.

Käytyäni tutkimassa torin laidalle kohoavan marketin pohjatöitä päädyin Essolle. Tukiaisen nuori isäntä juuri selosti, että heidänkin tilallaan on kaikenlaista turhaa rompetta ja vempainta. Että pitäisi ihan romumies kutsua hakemaan pois vanhat autonraadot. Ja saisi samalla viedä traktorin rikkoontuneet jääketjut ja haravakoneen… Ei ehtinyt enempää kun Janhunen urahti, että hän voisi ottaa ne jääketjut ja koittaa tehdä niistä omaan traktoriinsa toimivat pelit.

Kun oltiin hetki turistu, niin sitä alkoi jokainen muistelemaan mitä kaikkea sinne oman peltonsa viereiseen metsikköön olikaan varastoinut. Innostuttiin asiasta niin paljon, että lähdettiin samantien porukalla katsomaan jokaisen miehen metsävarastoa. Saattaisihan sieltä joltakin löytyä sopiva osa vaikka minunkin auran siipeen.

Niin se loppupäivä hurahtikin ohi huomaamatta. Ruoka-aikaan kotiin saavuttuani omakin metsävarastoni oli tyhjentynyt huomattavasti. Toisaalta, traktorin peräkärryssä oli tavaraa enemmän kuin sieltä metsävarastosta oli lähtenyt. Mutta mieliala oli korkealla. Kierrätys oli alkanut onnistuneesti ja tavarat olivat vaihtaneet omistajaa. Janhusen varastosta löytyi oikea yllätyskin, mutta siitä Janhunen ei suostunut luopumaan. Selitti, että se oli muisto kansanperinteestä. Vähän sitä kyllä epäilin. Oli meinaan niin hyväkuntoinen ja kiiltävä. Pontikkapannu.

Iisalmi mukaan kunta-alan energiatehokkuussopimukseen

Mari Turunen Ajankohtaista

Iisalmen kaupunki liittyy mukaan kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (sopimuskausi 2017-2025), asiasta päätti kaupunginhallitus 26.11.2018 kokouksessaan. Pohjois-Savosta kunta-alan sopimukseen ovat jo liittyneet Keiteleen kunta, Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä Rautavaaran kunta (tilanne 1.11.2018). Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja. Sopimukseen liittyneet asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiankäytöstä, tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä.

Suomessa on käynnistynyt uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025, joka jatkaa edellistä energiatehokkuussopimusten kautta 2008–2016. Edellisellä energiatehokkuussopimuksen sopimuskaudella oli mukana satoja suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä (mm. 117 kuntaa ja 15 kuntayhtymää), joiden toteuttamien energiatehokkuustoimien ansiosta vuoden 2016 lopussa energiaa säästyi vuositasolla lähes 16 TWh. Syntynyt säästö ylittää kaikkien Suomen yli 1,9 miljoonan kerrostalo-asukkaan vuosittaisen lämpöenergiankulutuksen. Toimet leikkaavat vuosittain hiilidioksidipäästöjä yli 4,8 miljoonalla tonnilla ja turhia energiakuluja 540 miljoonalla eurolla.

Iisalmi on ollut viimeksi mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa kaudella 1996–2007. Energiatehokkuussopimukseen liittyminen on ollut yksi KierRe-hankkeen päätavoitteista, lisäksi liittyminen ja sen kautta tehtävät toimet tukevat erittäin hyvin Iisalmelle laaditun resurssiviisauden toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Kaupunki tulee mm. parantamaan entisestään uusien sekä peruskorjattavien rakennusten energiatehokkuutta sekä jatkaa katuvalaistuksen uusimista led-valaisimiksi.

Lisätiedot

Mari Turunen
Projektivastaava, KierRe-hanke
mari.turunen(a)iisalmi.fi
p. 040 584 0803

Kari Nissinen
vt. toimialajohtaja, tekninen toimiala
kari.nissinen(a)iisalmi.fi
p. 040 669 1005

Energiatehokkuussopimukset

KierRe-hanke ja www.iisalmi.fi/kierre